Toista lasta odottava näyttelijä Monika Lindeman, 35: ”Aloimme pohtia, onko yksi lapsi sittenkin itsekäs päätös”
Monika ja Darren olivat pitkään sitä mieltä, että kolmehenkinen perhe on juuri täydellinen. Viime kesänä ajatus alkoikin tuntua itsekkäältä.
Mihin lapsilukuun sitä olisi tyytyväinen?
Sitä näyttelijä Monika Lindeman, 35, huomasi miettivänsä koronakesän 2020 alussa, ja ajatus yllätti hänet. Ennen sitä he olivat aviopuolisonsa, näyttelijä Darren McStayn, 43, olleet varmoja, että tuolloin 2-vuotias Samuel-poika jäisi heidän ainokaisekseen.
– Puhuimme, että tämä on meidän perfect triangle, täydellinen kolmikko. Kesällä kuitenkin aloimme pohtia, onko sittenkin itsekäs päätös pitäytyä vain yhdessä lapsessa siksi, että emme jaksa vauvavuotta tai halua olla pois työelämästä.
He suuntasivat pyöräretkelle Ahvenanmaalle muutamaksi päiväksi.
– Olin sitä mieltä, että jos päädytään siihen, että halutaan toinen lapsi, niin sitten päätös on tehtävä nyt. Pidempään ei ole hyvä vatvoa.
Monikalla ja Darrenilla on molemmilla sisaruksia. Mistä oma lapsi jäisi paitsi, he miettivät.
Päätöksen jälkeen tarvittiin vain kaksi kuukautta, ja niin Monika oli raskaana. Samalla alkoi myös rankka alkuraskauden pahoinvointi, joka oli viedä voimat.
– Ylläni leijaili harmaa pilvi, joka vei kaiken elämänilon. Onneksi kolmen kuukauden kuluttua illallisvierailulla huomasin, että paha olo oli tiessään. Oloni oli aivan euforinen.
Sinä iltana Monika ei olisi halunnut mennä nukkumaan.
– Olin varma, että aamulla olo on taas kuvottava.
Aamun valjetessa huono olo pysyi edelleen poissa.
– Nostan todellakin hattua esimerkiksi läpi raskauden oksentavalle Eva Walhströmille.
Kun näyttelijästä tulee äiti
Monika ja Darren menivät naimisiin kesällä 2016. Häitä tanssittiin Monikan perheen vastikään ostamalla Hotelli Nuuksiolla.
Tuore aviopari asui hotellin liepeillä sadan neliön mökissä, jossa Nuuksion kansallispuisto avautui aivan vieressä. Oli kätevää asua lähellä hotellia, jossa riitti näyttelijän töiden ohella Monikallekin työsarkaa luovien projektien, kuten taidenäyttelyn kuratoijana.
Lapsesta puhuminen tuntui tuolloin hyvin luontevalta, vaikka monenlaisia kysymyksiä pyöri lapsirakkaan Monikan mielessä.
– Onko kahdella freelancerilla varaa lapseen? Miten tämänikäisen naisnäyttelijän käy, jos jättäytyy työelämästä pois? Palautuuko keho entiselleen raskauden jälkeen? Pääsenkö vielä takaisin samaan työpaikkaan?
Alkuraskauden pahoinvoinnin hälvettyä Monikan raskausaika on sujunut joutuisasti. © Sampo Korhonen
Elämänmittaisen haaveen toteuttaminen vei kuitenkin huolilta voiton. Monika kertoo olleensa aina lapsirakas ja haikailleensa äidiksi.
– Leikin nukeilla vielä silloinkin, kun muut siirtyivät barbeihin. Hoidin edelleen salaa omia vauvanukkejani. Myös koiramme hoidosta otin täysin vastuun 10-vuotiaana.
Opiskeluaikana Lontoossa Monika oli nauttinut suomalaisperheiden lapsien kaitsemisesta viikonloppuisin.
Kun esikoinen sai alkunsa, Monika kärsi lievästä alkuraskauden pahoinvoinnista. Muuten raskaus sujui kivuttomasti. Monika näytteli jo silloin Salatuissa Elämissä, ja kuvaukset onnistuivat aina äitiysloman alkuun asti.
Samuel syntyi marraskuussa 2017 Lohjan sairaalan synnytysosastolla.
– Valmistauduin synnytykseen sen mitä pystyin. Kävin neuvolan valmennuksen lisäksi joogastudioni järjestämässä synnytysvalmennuksessa kuuntelemassa luennoitsijan kertomuksen, miten hän oli synnyttänyt viisi lastaan kotona ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.
”Muistan vain millainen härdelli siitä alkoi”
Monika ajatteli luennoitsijan edustavan eräänlaista ääripäätä, mutta halusi kuitenkin omassa synnytyksessään kokeilla, miten pitkälle hän jaksaisi ilman epiduraalia tai muita puudutteita.
Avautumisvaihe sujui pitkään ammeessa, kunnes Monikan ruumiinlämpö alkoi nousta liikaa. Lämpimästä vedestä oli silloin noustava.
– Parasta helpotusta oli Darrenin hieronta. Toivottavasti hän pääsee koronatilanteesta huolimatta mukaan myös kuopuksen synnytykseen.
Ainoana lääkkeellisenä kivunlievityksenä Monika käytti ilokaasua.
Noin vuorokausi vesien menosta Monika sai esikoisen syliinsä. Seesteinen hetki kaikkosi kuitenkin istukan repeytymiseen.
– Istukka ei syntynytkään sujuvasti vaan repeytyi. Muistan vain, millainen härdelli siitä alkoi. Olin lukenut, miten tärkeää vauvan on olla ihokontaktissa, enkä meinannut suostua siihen, että hänet otetaan minulta.
Vauva päätyi Darrenin paidan alle lämpimään.
– Yritin siinäkin kontrolloida tilannetta ja ohjeistin Darrenia, miten pidellä vauvaa, Monika naurahtaa.
Kolmen litran vuoto saatiin tyrehdytettyä ilman leikkausta. Tippaa oli siellä täällä, Monika kuvailee.
45 minuutin kuluttua Samuel oli taas Monikan sylissä.
– Vauva jaksoi odottaa aivan pirteänä ja kärsivällisenä koko tyrehdyttämisen ajan.
Traumaa synnytyksen loppuvaiheesta ei kuitenkaan jäänyt, vaikka verenmenetyksen myötä olo oli kuin haamulla vielä viikkoja synnyttämisen jälkeenkin.
– Kätilö kävi puhumassa kanssani seuraavana päivänä puolitoista tuntia tapahtuneesta, jotta varmistettiin, että mitään ei jäänyt hampaankoloon ja varmasti ymmärsin, miksi vauva piti siinä tilanteessa ottaa sylistäni.
Äitiyslomaa oma aikansa
Vauvavuonna perhe asusti Nuuksion mökissä ja nautti luonnonläheisyydestä. Mökkielämä toi oman mausteensa päiviin.
– Vanhat lattialaudat narisivat niin, että aina sai hiipiä hyvin varovasti juuri nukahtaneen vauvan luota.
Myös isovanhemmat olivat lähellä. Heidän asuttivat naapurimökkiä parin sadan metrin päässä.
Samuelin kasvaessa Monika ja Darren alkoivat kuitenkin kaivata toisiin oloihin. Mökin kuuma kamiina oli hankala yhtälö taaperoiän lähestyessä, eikä varsinaisia makuuhuoneita ollut. Mieluinen päiväkotikin sijaitsi Kauniaisissa. Sieltä löytyi perheen uusi osoite.
Mökki Nuuksiossa on edelleen heidän. Sen rauhaan Monika saattaa suunnata pian koittavalla äitiyslomallaankin.
Entä kuinka pitkään Monika on suunnitellut olevansa poissa työelämästä?
– Samuelin kanssa vuosi oli mitä ihaninta aikaa, mutta sen jälkeen aloin olla aivan täynnä vauvahössötystä. Olin täysin valmis palaamaan töihin. Saan näyttelijäntyöstä energiaa – se on tärkeä polttoaineeni.
Vaikka Monikasta kuopuksen yöllinen jumppailu vatsassa on tuntunut toisinaan uuvuttavammalta kuin esikoisen, on perheen kasvaminen tuntunut oikealta ratkaisulta.
– Samuel on jo nyt ylpeä isoveli. Joululahjaksi saamansa vauvanuken hän on ottanut täysin omakseen. Ja joka aamu, kun Samuel tallustaa sängystään luoksemme, hän tervehtii ensimmäisenä vatsassa olevaa vauvaa.
