Voisitko kuvitella pariutuvasi lähihoitajamiehen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Siitäkin huolimatta, että lähihoitajamiehellä on huono palkka, alhaisen statuksen ammatti, todennäköisesti aika naismainen persoona ja lisäksi työpaikalla paljon naisia joiden kanssa hän voi potentiaalisesti pettää sinua?
 
Fantzu
Kyllä, ammatilla ei ole niin väliä. Voisin minäkin pettää. Työpaikalla on paljon miestyöntekijöitä. Se ei vaikuta mihinkään. Jos miehessä on joku pieni naismainen piirre niin se ei haittaa.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Riippuu, mitä tuolla "naismaisella persoonalla" tarkoitetaan.
Jos tarkoitetaan sellaista vanhanaikaista: -pillittää joka käänteessä ja tilittää tunteitaan päivästä toiseen- niin ei, en jaksaisi.
 
vierailija
Itselläni ainoa vaatimus miehen ammatin osalta on se että mies on töissä edes jossain. Jos mies on muuten sellainen, että pidän hänestä ja haluaisin kumppaniksi, en välitä mahdollisesti pienestä palkasta. Pyrin ansaitsemaan itse tarpeeksi, ettei rahasta tarvitse murehtia. Yritän myös olla olettamatta miehen luonnetta ammatin perusteella. Stereotypiat ovat naurettavia.

Ihan tosissaan, miehen valinta palkan perusteella ja pelko "naisellisista piirteistä" (?!?!?!) ammatinvalinnan takia saa näitä pohtivan naisen kuulostamaan melko pinnalliselta.
 
  • Tykkää
Reactions: Fantzu
vierailija
Voisin. Olen hoitoalalla ja tosi hyviä miespuolisia tyyppejä on työkavereina. Töitä paiskivat, ovat hauskoja ja ulkonäkikin miellyttävä kaikilla.

En voi käsittää näitä ammatin ja palkan vahtaajia. Ei ihme, etttä eroon päätyy moni, kun kainaloon pitää saada jännämies.
 
  • Tykkää
Reactions: Fantzu
Ainoa mikä tuossa kaikessa ei nappaisi lainkaan ois naisellinen mies ja siis millä tavalla se näkyis? Tunteensa näyttävä mies, joka uskaltaa itkeä ja joka osaa puhua ongelmista ilman suuttumista, ei ole naisellinen mutta sellanen joka kävelee peppu keinuen kuin Valentin Konosella aikanaan ja jolla ois pikkurilli pystyssä jatkuvasti ei kävis kuin kaveriks korkeintaan.
 
vierailija
Enpä tiiä. Olen ollut suhteessa sellaisen kanssa joka tienaa suunnilleen saman verran kuin roskakuski. Parissa suhteessa ollut työttömän kanssa.
Ammateissa on muitakin ulottuvuuksia kuin palkkataso. Pieneläinhoitaja saa enemmän pariutumispisteitä kuin seksikaupan myyjä. On myös typerää väittää, että satojen prosenttien nousu elintasossa ei vaikuttaisi lainkaan päätökseen kumppanin valinnassa. Jos ei, niin miksi ammatti/koulutus on niin selkeästi esillä kaikissa deittialustoissa?
 
vierailija
En oikein jos nopeesti täytyy vastata.Jos nyt vielä noita tarvitsisi miettiä. Nuorempana olisin samalla lailla nopeasti sanonut ettei väliä.
Usein ammatinvalinta kertoo halusta/kyvystä kouluttautua ja sitä myöten ominaisuuksista. Palkka tässä toissijainen, voisin kuvitella viihtyväni esim.vähän tienaavan akateemisen taiteilijan kanssa. Jos kuitenkin olisi yritteliäs ja kantaisi kortensa kekoon.
Toki on hyvin akateemisella päällä varustettuja ihmisiä ammatista riippumatta. Tärkeintä on sellainen terävyys, yleinen fiksuus, ei ammatti.
Sydäntä ei voi käskeä. Rakastuin joskus tulisesti ihan vääränlaiseen ihmiseen. Myöhemmin ymmärsin kuinka iso ero oli ajatusmaailmoissa ja olin onnellinen ettei yritetty yhteistä tulevaisuutta rakentaa.
 
vierailija
Miksi en voisi, olenhan itsekin lähäri. Tuo naismaisuus nyt ei oikein avautunut, mitä sillä tarkoitettiin. Minäkään en kyllä ekana ajattele toisessa sitä palkkapussin koka tai ammattia. Mulle merkkaa muut arvot elämässä enemmän. Kamalaa sekin olis, jos pitäs olla väkisin jonkun kusipäisen pohatan kanssa vaan siks, että sais vinguttaa sen visaa... Tässä iässä se pinnallisuus on jo karsiutunu onneksi pois ja osaa arvostaa elämässä monia muita, tärkeämpiä asioita.
 

Yhteistyössä