Lähes joka viides nepsy-lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, osoittaa suomalaistutkimus
ADHD oli sijoitetuilla lapsilla kaksi kertaa yleisempää verrattuna ei-sijoitettuihin.
Arkisella kattotermillä nepsy-lapsi tarkoitetaan lasta, jolla on diagnosoitu jokin neurokehityksellinen häiriö. Niihin lukeutuvat muun muassa ADHD, Touretten oireyhtymä, autismikirjon häiriöt sekä erilaiset oppimisvaikeudet.
Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta selviää, että lähes joka viides nepsy-lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen täysi-ikäistymistään.
Tutkimusaineistona käytettiin Suomen kansallisen syntymäkohortin 1997 tietoja. Aineisto sisälsi tiedot lähes 59 000 lapsesta, syntymästä 18 ikävuoteen saakka.
Tutkituista lapsista lähes joka kymmenes oli saanut neurokehityksellisen häiriön diagnoosin ennen täysi-ikäisyyttä. Aineistosta ilmeni, että nepsy-lapsista 18 prosenttia oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten joukossa korostuivat ADHD-diagnoosin saaneet lapset. ADHD oli sijoitetuilla lapsilla kaksi kertaa yleisempää verrattuna ei-sijoitettuihin.
Viime vuosina lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat kasvaneet Suomessa räjähdysmäisesti.
Oulun yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi, mitkä muut asiat vaikuttavat lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Havaittiin, että sijoitettujen nepsy-lasten joukossa oli tavallista, että lapsella tai nuorella oli myös muita psykiatrisia diagnooseja. Näitä olivat esimerkiksi käytös-, päihde-, masennus- tai ahdistuneisuushäiriö.
Myös perhetilanteella oli vaikutusta. Perheen toimeentulotukiasiakkuus oli monesti kytköksissä lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Sijoitettujen lasten vanhemmilla oli myös muita useammin psykiatrisia häiriöitä.
Jaa oma kokemuksesi