Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat moninkertaistuneet, mutta alueelliset erot ovat valtavia – katso oman alueesi tilanne
Poikien diagnoosit ovat niin yleisiä ja alueelliset erot niin suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on ylilääkärin mukaan uskallettava keskustella.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Havainto koskee 7–17-vuotiaita.
THL:n rekisteritiedot paljastavat, että vielä vuonna 2015 pojista 2,9 prosentilla oli ADHD-diagnoosi, mutta vuonna 2022 osuus oli kasvanut jo 8,3 prosenttiin. Samalla ajanjaksolla tyttöjen ADHD-diagnoosit olivat kasvaneet 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin. Näin ollen ADHD-diagnoosien osuudet ovat kahdeksassa vuodessa pojilla lähes kolminkertaistuneet ja tytöillä yli viisinkertaistuneet.
Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskimäärin noin viisi prosenttia. Suomessa ADHD-diagnoosit ovat siten pojilla huomattavasti kansainvälistä tasoa yleisempiä. Tytöillä diagnoosit ovat puolestaan kansainvälistä tasoa harvinaisempia.
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jolle ominaisia oireita ovat liiallinen tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivinen käytös. Kunkin oireen ilmaantuvuus ja voimakkuus on yksilöllistä.
Lue myös: ADHD vai normaalia vilkkautta? Lastenpsykiatri kertoo, miten ADHD:n tunnistaa lapsella
THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä toteaa tiedotteessa, että diagnoosien yleistyminen on merkittävä haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Aalto-Setälän mukaan yleistymiseen ovat vaikuttaneet yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät, toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.
– Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä, Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.
Alueelliset erot ovat merkittäviä
Hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon ADHD-diagnooseja esiintyy. Yleisimpiä lasten ADHD-diagnoosit ovat Pohjois-Karjalassa, jossa jo noin joka viidennellä pojalla on diagnoosi.
Vuonna 2022 poikien ADHD-diagnoosien yleisyys oli monella hyvinvointialueella lähes 10 prosenttia tai sen yli. Tyttöjen osalta esiintyvyys jäi pääsääntöisesti alle viiden prosentin.
Taulukosta näet kunkin hyvinvointialueen ADHD-diagnoosien määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Tiedot perustuvat THL:n ylläpitämiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterien tietoihin.
| Hyvinvointialue | Tytöt 7–12-v. | Tytöt 13–17-v. | Pojat 7–12-v. | Pojat 13–17-v. |
| Koko maa | 2,8 % | 3,9 % | 8,9 % | 7,6 % |
| Etelä-Karjala | 3,4 % | 4,6 % | 10,9 % | 7,3 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 2,3 % | 3,2 % | 7,2 % | 5,9 % |
| Etelä-Savo | 5,0 % | 6,6 % | 13,8 % | 11,1 % |
| Helsinki | 2,6 % | 3,4 % | 7,7 % | 6,8 % |
| Itä-Uusimaa | 2,6 % | 3,1 % | 9,0 % | 6,2 % |
| Kainuu | 2,1 % | 3,1 % | 8,9 % | 7,0 % |
| Kanta-Häme | 3,0 % | 3,5 % | 9,4 % | 6,4 % |
| Keski-Pohjanmaa | 2,9 % | 4,1 % | 9,4 % | 7,6 % |
| Keski-Suomi | 2,1 % | 3,9 % | 7,9 % | 6,8 % |
| Keski-Uusimaa | 2,4 % | 4,5 % | 8,1 % | 7,9 % |
| Kymenlaakso | 4,1 % | 6,0 % | 12,3 % | 8,5 % |
| Lappi | 3,5 % | 5,9 % | 11,4 % | 9,4 % |
| Länsi-Uusimaa | 2,0 % | 3,8 % | 7,1 % | 6,2 % |
| Pirkanmaa | 3,0 % | 5,1 % | 9,4 % | 8,8 % |
| Pohjanmaa | 2,1 % | 2,9 % | 5,9 % | 4,3 % |
| Pohjois-Karjala | 7,7 % | 7,3 % | 20,3 % | 13,9 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | 2,0 % | 2,9 % | 7,1 % | 4,6 % |
| Pohjois-Savo | 2,8 % | 4,2 % | 9,7 % | 7,0 % |
| Päijät-Häme | 3,1 % | 4,1 % | 11,0 % | 8,8 % |
| Satakunta | 3,3 % | 4,4 % | 9,6 % | 6,9 % |
| Vantaa ja Kerava | 2,0 % | 3,8 % | 7,8 % | 7,1 % |
| Varsinais-Suomi | 3,7 % | 4,6 % | 10,3 % | 8,7 % |
Suomessa puuttuu ylilääkäri Aalto-Setälän mukaan järjestelmällinen tieto siitä, millaiset terveydenhuollon käytäntöihin tai lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät voivat selittää suuria alueellisia eroja.
– Pojilla ADHD-diagnoosit ovat siinä määrin yleisiä ja alueelliset erot sen verran suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on uskallettava keskustella, Aalto-Setälä toteaa.
THL:n erikoistutkija Miika Vuori puolestaan sanoo, että sukupuoli- ja alue-erot ADHD-diagnoosien yleisyydessä eivät sinänsä ole yllättäviä. Aikaisemmat tiedot ADHD:n lääkehoidosta ovat antaneet hänen mukaansa saman suuntaisen kuvan.
Vuoren mukaan uutta tietoa sen sijaan on, että sukupuolierot ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat kaventuneet voimakkaammin 13–17-vuotiailla nuorilla kuin 7–12-vuotiailla lapsilla. Vuori arvioi, että poikiin verrattuna tytöt saavat diagnoosin melko myöhään.
Lue myös: Näin ADHD-lääkkeet vaikuttavat lapseen – lastenpsykiatria huolestuttaa etenkin yksi asia
Jaa oma kokemuksesi