Lapsen kehitys 09.03.2018 Päivitetty 04.11.2020

”Ahdistun lapseni unnutuksesta” – psykologi antaa neuvot tapahtuman käsittelemiseen

Miksi reagoin lapsen unnuttamiseen näin voimakkaasti? miettii lukija. Psykologi Suvi Laru neuvoo, kuinka asiaan tulee suhtautua.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock

5-vuotias lapseni unnuttaa, eli hieroo itseään esimerkiksi tyynyä vasten. Olen hämilläni ja hieman ahdistunut, enkä tiedä mitä tehdä: kiellänkö vai olenko kuin en huomaisikaan. Olen hämilläni myös siksi, etten ymmärrä, miksi asia herättää minussa niin voimakkaan ahdistuneen reaktion. Välillä tuntuu, että häpeän sitä.

Väestöliiton psykoterapeutti, psykologi Suvi Laru vastaa: Itsensä tutkiminen ja koskettelu on tavallista kaiken ikäisillä lapsilla. Unnutukseksi kutsutaan sitä, kun lapsi hakee hyvän olon tunnetta sukupuolielimiensä kautta. Se kuuluu asiaan, kun lapsi opettelee kehon osia ja omia tuntemuksiaan.

Lapsen maailmassa sukupuolielimen koskettelu ei eroa esimerkiksi korvien, nenän tai varpaiden koskettelusta. Lapsi voi painella, hieroa tai kosketella itseään omilla käsillään tai jotain vasten. Unnutuksen tavoitteena on saada mielihyvää, lohtua, ajankulua, rauhoittumista tai mitä tahansa lapselle miellyttävää oman kehon kokemusta. Se on lapsen oma yksityinen juttu. Lapsen kokemus on kuitenkin aivan erilainen kuin aikuisen, sillä lapsella ei ole aikuisen ajatuksia ja kiihottumiseen liittyviä mielikuvia.

Aikuinen hämmentyy tietämättömyydestä

Lapsen unnutus voi olla aikuisesta hämmentävää, jos ei tiedä, mitä se on. Se saattaa hämmentää, säikäyttää tai siitä voi jopa kauhistua. Aina ei itsekään saa kiinni, mistä reaktio syntyy.

Lapsen seksuaalisuuteen liittyvät asiat voivat tuntua itselle hankalilta ja tai jopa hävettäviltä asioilta. Tällöin taustalla saattaa olla oma kokemus siitä, että minua ei mahdollisesti ole osattu ohjata seksuaalikasvatuksen saralla omassa lapsuudessani.

Unnutus on normaali ja turvallinen tapahtuma. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos omia hämmennyksen reaktioita ei juurikaan välitä lapselle, vaan ne käydään läpi toisen aikuisen kanssa.

On siis hyvä miettiä jo etukäteen, miten lapselle puhutaan omasta kehosta ja kuinka unnutukseen suhtaudutaan. Asiasta löytyy paljon tietoa, muun muassa Väestöliiton Lapsi ja seksuaalisuus -verkkosivustolta tai kirjasta Keho on leikki – avain luonnolliseen seksuaalikasvatukseen alle kouluiässä (Duodecim). Olisi tärkeää, että omalla käytöksellään pystyisi vahvistamaan lapsen kokemusta siitä, että oma keho on hieno ja hyvä asia.

Asiaan kannattaa myös suhtautua kuten mihin tahansa muuhun tapakasvatukseen liittyvään teemaan. On ihan hyvä kertoa lapselle, että näiden alueiden koskeminen on jokaisen oma juttu. Niitä voi kosketella, mutta se kannattaa tehdä aina omassa rauhassa, esimerkiksi nukkumaan mennessä tai kylvyssä, ei julkisilla paikoilla, ruokapöydässä tai muiden läsnäollessa.

Suvi Laru

Psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru on äiti sekä Väestöliiton Vanhemmuus-tiimin esimies. Tällä palstalla hän vastaa vanhempien kysymyksiin. Lähetä Suville kysymys osoitteeseen kaksplus@otavamedia.fi. 

 

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X