HS: Osa pikkulapsista puhuu lähinnä Youtube-hokemin – erikoislääkäri huolissaan ilmiöstä, joka näkyy vastaanotolla
Pienet lapset viettävät nykyään ruudun äärellä jopa niin paljon aikaa, että eivät välttämättä opi puhumaan kunnolla omalla äidinkielellään.
Helsingin kaupungin lasten erityisvastaanotolla herättää syvää huolta ilmiö, joka on seurausta lasten runsaasta ruutuajasta. Lastenneurologian erikoislääkäri Susanna Leivonen kertoo Helsingin Sanomien uutisessa kohtaavansa työssään kuukausittain 3-5-vuotiaita, joiden vahvin kieli on Youtubesta tai muualta verkosta opitut englanninkieliset hokemat ja fraasit.
Ongelmana asiassa on se, että lapselta puuttuu kyky kommunikoida sujuvasti puhumalla, kun oman äidinkielen taitaminen jää vaillinaiseksi. Asioiden ja omien tunteiden sanoittaminen muuttuu vaikeaksi.
– Fraasimaisessa puheessa on se ongelma, että kommunikointi toisten kanssa ei onnistu. Siitä voi olla haittaa lasten kokonaiskehitykseen, Leivonen sanoo Helsingin Sanomissa.
Ongelman juurisyy tulee välillä ammattilaisten silmille jo ensimmäisessä kohtaamisessa.
– Huomaan toisinaan, kuinka vastaanotolle tullessaan lapsi alkaa heti pyytää älylaitetta vanhemmaltaan. Se on aika murheellista.
Lapset viettävät aikaa yksi ruudun ääressä
Kielen kehitys ja sosiaaliset taidot eivät kartu lapsilla, kun he viettävät mittavia määriä yksin ruudun äärellä. Liiallinen ruutuaika on usein pois myös muusta tekemisestä, kuten ulkoilusta ja leikkimisestä.
Leivosen asiakkaita ovat erityislapset, joilla on neurologisia haasteita ja poikkeavuutta kielenkehityksessä. Lisäksi heillä saattaa olla haasteita muussa kehityksessä.
Vanhemmat eivät aina ymmärrä, että lapsen kehityksellisten haasteiden tai niiden osatekijänä voi olla liiallinen ruutuaika. Leivosen mukaan osa vanhemmista on jopa ylpeitä, kun lapsi osaa englantia.
Leivosen mukaan usein vaikuttaa siltä, että myös vanhemmat viettävät kyseisissä perheissä paljon aikaa ruudulla. Ruutuaikaa olisi silloin syytä vähentää kaikilta.
– Jos lapsi ei ole vuorovaikutuksessa kenenkään kanssa, ei kielen käyttötapoja opita. Erityislapsissa tämä korostuu entisestään.
Kielen kehityksen haasteisiin kannattaa puuttua varhaisessa vaiheessa. Lapsen rauhoittamiseen ja yhdessä olemiseen pitäisi keksiä muita tapoja kuin ruutuajan tarjoaminen.
Kielten opettelua Leivonen ei missään nimessä tyrmää, mutta etenkin alle kouluikäisille sen pitäisi tapahtua vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Lähde: Helsingin Sanomat
Jaa oma kokemuksesi