Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti – ruotsinkielisyys ajoi ahtaalle, kun lapsi tarvitsi erityistä tukea koulussa
Suomessa saa helposti muutettua lapsen virallisen äidinkielen. Toive tietystä päiväkodista tai koulusta houkuttelee joitakin vanhempia muutokseen.
Kun Kirsi sai lapsen, jo sairaalassa kyselemättä vauva merkattiin papereihin suomenkieliseksi Kirsin äidinkielen mukaan. Lapsen isä, ja suuri osa isänpuolen suvusta, oli kuitenkin ruotsinkielisiä. Siksi perhe päätti, että isä puhuisi lapsen kanssa ruotsia alusta saakka.
– Sen lisäksi päätimme vahvistaa ruotsinkielen taitoa laittamalla lapsemme ruotsinkieliseen päiväkotiin.
Perheen asuinpaikkakunnalta Hyvinkäältä löytyy niin päiväkoti kuin koulu ruotsiksi.
Lue myös: Milloin kannattaa lykätä tai aikaistaa koulun aloitusta?
Pienessä koulussa ei mahdollisuutta tukeen, suomalaisessa koulussa ei äidinkielen opetukseen
Kirsin silloinen mies, nykyinen ex-puoliso, oli kuitenkin sairaseläkkeellä. Kirsin palatessa hoitovapaalta töihin he eivät olisi saaneet kaupungilta päiväkotiin maksusitoumusta, elleivät he olisi kirjanneet virallisesti lasta ruotsinkieliseksi.
Vaihdokseen riitti yksi puhelinsoitto Digi- ja väestötietovirastoon. Sitten päiväkodin ovi aukeni heille, ja lopulta lapsi kävi kaksi ensimmäistä luokkaa myös ruotsinkielisessä koulussa.
Äidinkielen vaihdos ajoi myöhemmin heidät kuitenkin haastavaan tilanteeseen. Liitto päättyi eroon, ja lapsella ilmeni paljon oppimisvaikeuksia. Jos hän olisi jatkanut ruotsiksi koulua, myös tuet ja kuntoutus olisi pitänyt olla ruotsiksi.
– Niihin ei olisi missään nimessä ollut mahdollisuutta pienessä ruotsinkielisessä koulussa. Minä en myöskään pysty ruotsiksi auttamaan läksyissä, ja isä taas ei pysty siihen omien oppimisvaikeuksiensa vuoksi. Siksi vaihdoimmekin lapsemme kolmoselle pienluokalle suomenkieliseen kouluun, jossa hänellä on erityisopettaja koko ajan tukena, Kirsi selittää.
Suomenkielisessä koulussa ei kuitenkaan tarjottu mahdollisuutta äidinkielen opiskeluun ruotsiksi.
– Se harmitti. Vaikuttaa siltä, että vaikka suomenkielisessä koulussa olisi vain kourallinen jotakin muuta kieltä puhuvia, heille järjestetään oman äidinkielen opetusta – mutta ei ruotsinkielisille.
Lopulta Kirsi tänä vuonna rekisteröikin nyt 10-vuotiaan lapsensa uudestaan suomenkieliseksi.
– Tämä oli taktikointiakin, Kirsi myöntää.
Lapsi saattaa joutua vaihtamaan koulua äidinkielen vuoksi.
Koulujen perässä muutetaan tai kuljetaan pitkiä matkoja
Hyvinkään ruotsalaisessa päiväkodissa on kaupungin ostopalvelupuolen lisäksi yksityinen kielikylpypuoli. Kirsi tietää sieltä perheitä, jotka ovat vaihtaneet virallisesti lapsensa äidinkielen ruotsiksi päästäkseen sinne, vaikka ovat itse äidinkieleltään suomalaisia.
– Nämä vanhemmat ovat yleensä itse käyneet ruotsinkielisen päiväkodin ja koulun aikanaan.
Kirsi toivoisi, että ruotsia äidinkielenään puhuvat lapsen saisivat nykyistä paremmin palveluja. Osa joutuu muuttamaan koulun perässä, tai kuskaamaan lapsia toisille paikkakunnille kouluihin.
Hän tietää itse perheitä, jotka tuovat lapsia Hyvinkäälle kouluun muualta. Kirsille autottomana lapsen vieminen kouluun jonnekin kauemmas ei olisi tullut kysymykseen.
Peruskoulun jälkeen Suomessa supistuu entisestään ruotsinkielisten koulujen valikoima.
– Tunnen myös perheitä, joissa sisaruksista osa on suomenkielisessä ja osa ruotsinkielisissä kouluissa, hän kertoo.
Virallisesti voi olla vain yksi äidinkieli
– Lapsen huoltajat ilmoittavat lapselle äidinkielen samalla, kun he ilmoittavat koko nimen väestötietojärjestelmään, Kaisa Myrsky kertoo. Hän työskentelee henkikirjoittajana Digi- ja väestötietovirastossa.
Äidinkielitiedon muuttaminen saattaa tulla myöhemmin ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, jos kodissa käytetään useampaa kuin yhtä kieltä eikä järjestelmään aikoinaan ilmoitettu äidinkieli vastaakaan todellista tilannetta.
– Väestötietojärjestelmään voidaan merkitä kuitenkin vain yksi äidinkieli.
Kielen muuttaminen onnistuu vaivattomasti vain täyttämällä yksi nettilomake Digi- ja väestötietovirastoon. Vaihtamiselle ei myöskään tarvitse antaa mitään perusteluja, mutta molempien huoltajien suostumus kuitenkin vaaditaan.
– Meillä ei ole tilastoja siitä, miten paljon ja mistä kielestä mihin vaihtoja tehdään, Kaisa Myrsky toteaa.
Myrskyn mukaan huoltajien virastolle aiheesta tekemien tiedustelujen perusteella syyt liittyvät kuitenkin tavallisimmin päivähoitoon, kouluun tai asepalvelukseen.
Ruotsin opiskelusta ei vapaudu taktikoimalla
Joskus Suomessa äidinkielen vaihdoksen motiivina on pyrkimys saada vapautus ruotsinkielen opiskelusta, esimerkiksi kirjaamalla lapsi englanninkieliseksi. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Perusteena vapautukselle on se, että ruotsin opiskelu katsotaan kohtuuttomaksi.
Ruotsin kielen opiskelusta vapauttaminen koskee siis yleensä niitä vieraskielisiä, jotka ovat tulleet Suomeen vasta kesken peruskoulun, jo lähellä yläkoulua.
Jaa oma kokemuksesi