Lapsen kehitys 03.06.2019 Päivitetty 04.11.2020

Lapsella on jatkuvasti käsi housuissa – miten siihen pitäisi suhtautua? Seksuaalikasvattaja kertoo

Pienellä lapsella saattaa olla vaihe, jolloin käsi on jatkuvasti omissa housuissa. Kyse on todennäköisesti omaan kehoon tutustumisesta ja mielihyvän hakemisesta eli unnutuksesta. Sitä ei pidä kieltää lapselta, mutta asiasta kannattaa jutella.

Teksti
Johanna Jantunen
Kuvat
iStock

Pienellä lapsella saattaa joskus olla vaihe, jolloin käsi on jatkuvasti omissa housuissa. Se on täysin normaalia. Intiimialueiden koskettelu on osa lapsen seksuaalista kehitystä. Siitä käytetään nimitystä unnutus.

– Unnutus on lapsen itsetyydytystä, mutta täytyy muistaa, että lasten ja aikuisten itsetyydytys ovat kaksi täysin eri asiaa. Aikuisilla itsetyydytykseen liittyy fantasioita, ja sen tavoitteena on saada orgasmi, mutta lapsen itsetyydytykseltä tämä päämäärä puuttuu, eikä se liity ollenkaan seksiin, Sexpon kouluttama seksuaalikasvattaja Rita Holm kertoo.

Lapsi etsii koskettamisen avulla hyvän olon tunnetta, rauhoittumista tai lohtua.

Unnutus on tavallista pikkulapsilla

Unnutusta alkaa esiintyä tyypillisesti 1-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla, mutta jo pienetkin vauvat voivat unnuttaa.

Vauvat tykkäävät olla alasti ja tutkia omaa kehoaan. Niin kuin lapsi löytää kätensä, varpaansa ja korvansa, hän löytää vähitellen myös intiimit kehonosansa. Lapsi tutustuu omaan kehoonsa koskettelemalla sitä.

– Lapset havaitsevat jo aika pieninä, että intiimialueiden koskettaminen tuntuu hyvältä, ja siksi he tekevät sitä uudestaan ja uudestaan.

Pikkupoika voi venytellä pippeliä, joka voi myös kovettua, mikä on täysin normaalia. Pikkutyttö puolestaan saattaa hieroa pehmolelua jalkojen välissä. Lapsi voi myös painaa tai hangata itseään jotakin vasten.

Lapset unnuttavat tavallisesti ennen nukahtamista.

– Se on kuin pieni rituaali, joka rauhoittaa ja auttaa saamaan unesta kiinni.

Lapsi voi unnuttaa myös silloin, kun tuntee olonsa yksinäiseksi tai kun hän jännittää esimerkiksi ennen esiintymistä.

Unnutus on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla, mutta sitä ei esiinny kaikilla lapsilla.

– Samalla tavalla kuin ihmiset ovat erilaisia, niin on myös ihmisten seksuaalisuus. Yksi lapsi unnuttaa ja toinen taas ei.

Unnutus voi alkaa yhtäkkiä ja loppua yhtäkkiä. Yleensä se loppuu tai vähentyy viimeistään silloin, kun lapsi menee kouluun.

– Koulussa ei enää ole lepohetkiä, joten unnutukselle ei enää ole samalla tavalla mahdollisuutta. Yleensä kouluikäiset lapset myös jo ymmärtävät, mitä voi tehdä missäkin tilanteessa.

Unnutusta ei saa kauhistella

Lapsen unnutus voi herättää vanhemmassa hämmennystä. Mitä lapselle pitäisi sanoa, jos hänellä on jatkuvasti käsi housuissa?

– On tärkeää, että sitä ei missään nimessä kielletä, jotta lapsesta ei tunnu siltä, että hänen kehossaan on jotain vikaa, että sitä pitää hävetä eikä sitä voi koskettaa. Lapsi saa ja hänen pitääkin tutustua omaan kehoonsa.

Jos lapselta kielletään unnutus tai siitä riidellään, sillä voi olla myös kauaskantoisia seurauksia. Hän voi kokea aikuisiällä ongelmia itsetyydytyksessä, parisuhteen rakkauselämässä tai jopa orgasmivaikeuksia.

Vaikka unnutusta ei saa kieltää, lapselle on hyvä selittää, missä sitä on sopivaa tehdä. Hänelle voi kertoa, että omaan kehoon on paras tutustua omassa rauhassa ja omassa huoneessa, ei julkisella paikalla.

– On tärkeää käyttää rauhallista äänensävyä ja olla kannustavalla mielellä.

Jo pienet lapset osaavat todella hyvin lukea vanhempiensa äänensävyjä ja kehonkieltä. Lapsen täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, rakastetuksi ja ymmärretyksi.

Lapselle kannattaa myös opettaa kehonosien nimet ja kertoa, että intiimejä osia ei esitellä vieraille.

– Lapsen pitäisi tietää, että kukaan ei saa koskettaa lasta ilman hänen lupaansa, ja jos sellaista tapahtuu, hänen täytyy sanoa ei, lähteä pois ja kertoa asiasta tutulle aikuiselle.

Jatkuva unnutus voi johtua stressistä

 Aina unnutuksen taustalla ei ole hyvän olon hakeminen.

– Jos lapsi alkaa unnuttaa julkisella paikalla, todennäköisesti se johtuu siitä, että lapsi haluaa huomiota. Tällöin lapsen huomion voi ohjata jonnekin muualle.

Joskus unnutus voi muuttua pakonomaiseksi tai jatkuvaksi ja alkaa häiritä normaalia päivärytmiä. Lapsi saattaa jopa satuttaa itseään.

Pakonomaisen unnutuksen taustalla on aina jokin syy, joka kannattaa selvittää. Jos lapsi ei pysty lopettamaan unnutusta, hän on usein stressaantunut tai ahdistunut.

– Kannattaa tarkkailla, miltä lapsi näyttää, kun hän unnuttaa: onko ilme kireä tai surullinen tai onko vartalo jännittynyt.

Lapselle stressiä aiheuttavat syyt voivat olla monenlaisia. Lapsi ei välttämättä saa riittävästi huomiota, häntä saatetaan kiusata tai hän voi olla stressaantunut yksinkertaisesti siksi, että päiväkodissa isossa ryhmässä on niin kova meteli. Myös vanhempien ero tai läheisen sairaus voivat aiheuttaa ahdistusta.

Jos unnutus vaikuttaa pakonomaiselta, on hyvä kääntyä perheneuvolan puoleen.

Lue lisää: Seksuaalisuuden portaat – 11 vaihetta, jotka jokaisen vanhemman pitäisi tietää

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X