Miksi teinin käytös tuntuu välillä lähes järjenvastaiselta? Nuoren aivoissa tapahtuu valtava myllerrys, joka selittää paljon
Teini-ikäisen aivoissa tapahtuu valtava remontti, joka aiheuttaa muun muassa sen, että varhaislapsuuden muistot pyyhkiytyvät pois muistista.
Lohdutuksen sana kaikille teinien kanssa kamppaileville aikuisille: teinin aivot ovat murrosiässä melkoisessa murrosvaiheessa. Aivot kehittyvät vauhdilla ja saavat samalla koko teinin muuttumaan.
Teini-ikäisen aivot käyvät läpi hurjan remontin. Samalla kun nuori alkaa ymmärtää omaa paikkaansa maailmassa ja omaksuu uusia taitoja, hänen aivojensa palautejärjestelmä menee uusiksi ja siinä sivussa teinin muistoista pyyhkiytyvät pois varhaislapsuuden muistot. Koska nuoren ovat myllerryksessä, ei hän pysty pitämään tunteitansa ja mieltänsä tasapainossa. Siksi häneltä voi odottaa ties minkälaisia purkauksia, joiden vastaanottaminen jää aikuisen vastuulle.
Teini-ikäisen aivot herkistyvät stressihormoneille, jolloin nuoren reagointikynnys madaltuu. Tämä on kovin tuttua teinien vanhemmille. Nuoren tunteet kuohahtavat pienistäkin asioista, sillä ne havaitsevat, tulkitsevat ja reagoivat ärsykkeisiin jatkuvalla syötöllä.
Kun aivot sitten kohtaavat stressitekijöitä, pyrkivät ne paikkaamaan sitä jollain mielihyvää tuottavalla. Pienillä lapsilla mielihyvää tuottaa yhteys ja vuorovaikutus aikuisten kanssa, teineillä tämä ei enää toimi.
– Aivojen kehitys etenee siten, että teini-iässä aivoja välittäjäainetasolla palkitsee vertaisryhmässä pärjääminen, ei enää vanhemman tuki, tuoreen Teinin mieli -kirjan toinen kirjoittaja, psykoterapeutti Janna Manninen sanoo.
Nuori siis haluaa tehdä sitä, mikä hänen aivoissaan aiheuttaa dopamiiniryöpyn: hän hakeutuu kavereiden luo, eikä enää halua vanhemmiltaan kehuja. Silti vanhemmankin kainaloon hakeudutaan tarvittaessa vielä nuolemaan haavoja – kunhan kukaan ei näe.
Varhaislapsuuden muistot katoavat
Toisin kuin ajattelisi, teinien aivoissa uusien yhteyksien ja hermosolujen muodostuminen ei ole oleellisessa roolissa. Sen sijaan teinin aivot käyvät läpi massiivisen suursiivouksen. Aivot leikkaavat miljoonia ja miljoonia hermosolujen välisiä liitoksia, jotka eivät ole käytössä tai eivät ole enää tärkeitä. Heikoimmat liitokset karsitaan, jotta jäljelle jäävät voisivat vahvistua. Vähän niin kuin kasvavassa metsässä karsitaan osa puista, jotta muille jäisi tilaa ja valoa kasvaa.
Suursiivouksessa aivojen harmaa aine vähenee, mutta jäljelle jäävät liitokset vahvistuvat ja aivot kehittyvät järjestelmällisemmäksi. Noin parikymppisen aivot eivät enää opi uusia asioita yhtä joustavasti, mutta toisaalta ne pystyvät ajattelemaan paljon monimutkaisempia asioita ja keskittymään yksittäisiin ongelmiin huomattavasti kauemmin.
Suursiivouksessa katoavat myös varhaislapsuuden, ennen neljättä tai viidettä ikävuotta syntyneet muistot. Sitä kutsutaan lapsuuden amnesiaksi eli muistinmenetykseksi.
Aivot kehittyvät vielä yli 20-vuotiailla
Aivojen kehittyminen alkaa takaa, ja etenee kohti etuaivolohkoa. Toiset aivojen alueet kehittyvät muita hitaammin. Esimerkiksi prospektiivinen muisti, kyky muistaa tehdä jotakin tulevaisuudessa, kehittyy lapsuudessa ja parikymppisenä, mutta teineillä kehitys pysähtyy hetkellisesti. Siksi teinillä saattaa olla esimerkiksi vaikeuksia pitää kiinni esimerkiksi kotiintuloajoista.
Toinen sakkaava alue on asentoaisti ja hienomotoriset taidot. Niillä on vaikeuksia pysyä kasvupyrähdyksen tahdissa, jolloin joillakin teineillä iskee päälle kömpelyysvaihe. Yhtäkkiä ennen niin taitava nuori kompastelee tai tiputtaa maitotölkin.
Vasta yli 20-vuotiailla on valmiiksi kehittynyt etuaivolohko. Otsalohko vastaa loogisesta ajattelusta, suunnittelusta ja monien ajatusten ja toimien samanaikaisesta hallinnasta. Sen kehittymättömyys aiheuttaa usein myös eniten hankauksia teinien ja vanhempien välillä.
Etuaivojen tehtävänä on hillitä mielijohteita ja auttaa pitkäkestoisessa suunnittelussa. Kun sen kehitys on kesken, voi itsehillintä olla nuorelle liki mahdotonta. Silloin nuori päätyy ottamaan välillä typeriäkin riskejä. Ja vaikkei nuori olisi edes kovin uhkarohkea luonteeltaan, on aivojen vaatimus porukassa pärjäämisestä niin suurta, että välillä nuori unohtaa omat pelkonsa ja rajansa.
Lähteet: Leea Mattila & Janna Manninen: Teinin mieli (Gummerus), ja Clive Gifford & Anne Wilson: Ihmeaivot (Into)
Jaa oma kokemuksesi