Mitä tehdä, kun lapsi kiukuttelee puettaessa ja muissa siirtymätilanteissa? Perheterapeutti neuvoo
Siirtymätilanteet, kuten pukeminen ja ulos lähteminen, syömään tuleminen tai nukkumaan meneminen, ovat usein lapselle vaikeita ja saavat tämän kiukuttelemaan. Perheterapeutti Essi Juvakka neuvoo, miten säilytät malttisi näissä tilanteissa.
”Oli sitten kyseessä syömään, pukemaan tai nukkumaan meneminen, kaksivuotiaani heittäytyy lattialle ja alkaa parkua. Sama tapahtuu, jos kiellän jotain. Ja kun jotain on käsketty, kielletty tai rajoitettu, on ihan turhaa selittää hänelle miksi, koska kiukku on niin ylitsepursuavaa, ettei hän kuuntele. Pitäisikö olla huomaamatta kiukkua ja kantaa lapsi rauhallisesti pukemaan vai rauhoitellen mutta väkisin yrittää pukea lasta? Ruokapöydässäkin kuluu helposti tunti ennen kuin lapsi karkailultaan suostuu syömään mitään. Vai pitäisikö kiukusta rangaista?”
Perheterapeutti Essi Juvakka vastaa:
Toisille lapsille siirtymätilanteet asiasta ja tekemisestä toiseen ovat huomattavasti hankalampia kuin toisille. He tarvitsevat muita lapsia selvästi enemmän ennakointia, eli asioista pitää jaksaa puhua hyvissä ajoin etukäteen monta kertaa, joistain asioista jo jopa edellisenä päivänä tai muutamaa päivää ennen.
Jatkuva samojen asioiden toistelu on sinulle aikuisena luonnollisesti myös rankkaa, mutta sanonkin aina, että on 50, 150 ja 1500 toiston lapsia. Ehkä sinun lapsesi on juuri se, joka tarvitsee toistoja kaikista eniten.
Huimat toistomäärät eivät kuitenkaan ole mikään ihme, sillä tutkimusten mukaan aikuinenkin ihminen uskoo vasta keskimäärin 17 toiston jälkeen, että jokin asia on tärkeä ja se todella toteutuu.
Lue myös: Tunnista lapsesi temperamentti, ja ymmärrät häntä paremmin
Toista asioita lapselle jo ennakolta
Jaksa siis olla kärsivällinen ja toista tulevia asioita ennakolta. Muista myös se tosiasia, että osa hänen ”tottelemattomuudestaan” menee luonnollisen ikätasoisen tahtoiän piikkiin.
Lapsi haluaa testata, mihin kaikkeen hän voi vaikuttaa ja mitä kaikkea ei tarvitse totella. Hän ei uhmaa negatiivisesti, vaan tahtoo positiivisesti. Hän harjoittelee tahtomaan, jota taitoa hän tulee tarvitsemaan elämässään vielä monta kertaa myöhemmin.
Jaksa siis ajatella, että tämä vaihe on hänelle todella tärkeä – kunhan jaksatte elää sen yli selväpäisinä.
Muista myös se, ettei pienen lapsen rankaisemisesta ole mitään hyötyä. Hän ei vielä ymmärrä rangaistuksia, vaan niistä on enemmän hallaa.
Vie hänet syömään vain silloin, kun hänellä on oikeasti nälkä. Silloin lapsi yleensä syö ilman sen suurempia karkailuja. Jaksa kuitenkin hyväksyä myös se tosiasia, että lapsen kerta-annokset voivat olla todella pieniä. Eri päivinä on erilainen nälkä.
Lue myös: Näin saat lapsen syömään terveellisesti
Kiukkuiselle lapselle on turha selittää asioita
Kuten olet huomannutkin, kiukkuisena lapsen kanssa on turha puhua. Sama pätee aikuisiin: jos pulssimme lyö yli 95, ei aikuinen tai lapsi ole enää kykeneväinen olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Keskustelujen ja asioiden ennakointien on siis syytä tulla hyvissä ajoin ennen kuin tilanne on jo päällä.
Lue myös: Näin pärjäät kitisevän lapsen kanssa
Joskus tarvitset vanhempana kuitenkin myös jämäkkää otetta ja lapsi on hyvä nostaa esimerkiksi pukemaan. Ole kuitenkin silloin varovainen, ettet satuta häntä, sillä se ei ole sallittua.
Vastaantappelua, itkua ja huutoa ei äitinä kuitenkaan kannata pelätä – tai varsinkaan sitä, mitä muut ihmiset ajattelevat. Kasvattajan työ ei ole helppoa.
Jokainen äiti ja isä on joskus pukenut lapsen väkisin tai kantanut pyristelevän pikkuihmisen väkisin kotiin ja tuntee näystä vain myötätuntoa.
Lue myös: 7 vinkkiä: näin hillitset itsesi uhmaikäisen kanssa
Essi Juvakka on psykologi, perheterapeutti ja pariterapeutti. Hän vastaa vanhempien kysymyksiin Kaksplus-lehden palstalla Essi vastaa. Voit lähettää Essille kysymyksen osoitteeseen kaksplus(at)otavamedia.fi.
Lue myös Essin muut neuvot:
Mitä teen, kun vauva ei suostu syömään soseita?
Jaa oma kokemuksesi