”Mun äiti on parempi kuin sun” – lapsen rehentely saattaa hävettää, mutta leikki-ikäiselle itselleen ylpeys on totisinta totta
Leikki-ikäiset lapset saattavat intoutua mahtailemaan esimerkiksi vanhemmillaan tai omistamillaan tavaroilla. Asiantuntija kertoo, miten vanhemman kannattaa reagoida.
Vanhempi saattaa hämmästyä kuunnellessaan lasten keskinäisiä keskusteluja, joissa rehentely ja vertailu saavat yllättäen jalansijaa. Ehkä alkaa jopa hävettää, kun kuuntelee lapsensa ylpeilyä.
Toisaalta ilmiö on monille vanhemmille omastakin lapsuudesta tuttu: asioista, joista oli ylpeä, tuli kerrottua kainostelematta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntija Anna-Maija Okker kertoo, että ilmiön taustalla on paljolti lapsen kehitykseen liittyvä asia.
Leikki-ikäiset lapset kokevat itsensä hyvin kaikkivoipaisiksi. Samoin heidän silmissään omat vanhemmat ja perhe ovat mahtavia ja toki erittäin rakkaita.
Lapsesta yleensä tuntuu oikeasti siltä, että esimerkiksi oma äiti on maailman paras, eikä hän epäröi kertoa sitä toisille. Hänellä on usein myös hyvin rikas mielikuvitus, mikä värittää kertomuksia.
Lapset saattavatkin alkaa kilpaa kuorossa kertoa, miten heistä jokaisesta oma äiti on se paras äiti tai oma lelu on se kaikista hienoin. Toisinaan vertailutilanne pysyy vuorovaikutuksellisena leikkinä tai kisailuna.
Ongelma syntyy, jos joku lapsista pahoittaa mielensä siitä, että ei koe pärjäävänsä vertailussa tai hänen näkemystään ei oteta todesta. Vertailu voi myös kummuta kateudesta, jota lapsi ei vielä osaa tunnistaa ja sanallistaa.
Neljä-viisivuotiailla lapsilla myös puheenkehitys on usein hypännyt ison harppauksen eteenpäin. Näin ollen lapsi pystyy selkeämmin esittämään omia näkemyksiään. Hän kuitenkin vielä harjoittelee ilmaisujen voimallisuutta.
Ota lapsen kokemus todesta
Lapsen ymmärrys siitä, että toisen ihmisen mieli ja ajatukset ovat erilliset hänen omistaan, alkaa kehittyä selkeämmin 4-vuotiaana. Tätä kutsutaan mentalisaation kehittymiseksi.
Mentalisaatiossa on kyse siitä, että ihminen tarkastelee sekä omaa että toisen mieltä ja pyrkii ymmärtämään erilaisia näkökulmia.
Aikuisen ei kannata mennä sanomaan lapsille vertailutilanteessa, että lasten ajatukset eivät ole totta, eikä esimerkiksi kenenkään äiti ole paras.
– Parempi keino on kehua kinastelijoita siitä, että he puhuvat äideistään todella ihanaan sävyyn. Sitten aikuinen voi pyytää molempia kertomaan omasta äidistä lisää vuorotellen.
Aikuinen voi myös alkaa tilanteen rauhoituttua johdattelemaan keskustelua leikin puolelle esimerkiksi pohtimalla, että mitähän supersankareita äidit voisivat olla.
Okker muistuttaa, että mentalisaatio on taito, joka ei ole aina helppoa aikuisillekaan. Niinpä lapsen harjoituksiin ymmärtää toisen tunteita ja näkemyksiä kannattaa suhtautua ymmärtäväisesti.
– Riitatilanteet ovat toisaalta mainioita hetkiä harjoitella mentalisaatiota.
Lue myös: Riehaantuvatko lapset nukkumaan mennessä? Näillä yksinkertaisilla kikoilla tilannetta voi helpottaa
Jaa oma kokemuksesi