Näin saat lapsen potalle tai vessaan ilman vastustelua
Lapsen sitkeä vastahakoisuus vessaan menoa kohtaan voi selittyä monilla syillä. Asiantuntija kertoo, miten ratkaista tilanne.
Jos joku aikoo kirjoittaa kokoelmateoksen nimeltä Yleisimmät epätodet väitteet lasten suusta, tässä ehdotus ensimmäiseksi lauseeksi: ”Ei ole vessahätä!”
Aikuisesta voi tuntua suorastaan käsittämättömältä, miksi vessahädässä tai täydessä vaipassa kiemurteleva lapsi ei suostu potalle, pöntölle tai vaipanvaihtoon. Eikö lapselle tulisi mukavampi olo toimenpiteen jälkeen?
Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad vahvistaa, että siirtyminen vessaan tai potalle herättää monessa lapsessa vastahakoisuutta.
– Lapsesta vessassa käyminen tai vaipanvaihto voi tuntua tylsältä askareelta, sillä monesti kivat leikit tai jokin muu touhuaminen joudutaan jättämään kesken siksi aikaa.
Vaikka lapsi olisi siis jo oppinut kuivaksi, vessaan tai potalle meneminen ei välttämättä houkuttele kesken mieluisten puuhien. Onneksi on keinoja, joilla vanhempi voi sujuvoittaa siirtymää.
Ennakointi ja rutiinit auttavat
Rokhzadin mukaan vessahangoittelua voi ehkäistä siten, että lapselle kertoo hyvissä ajoin siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapselle voi esimerkiksi sanoittaa, että palapeliin kootaan vielä viimeinen pala ja sen jälkeen on aika käydä vessassa.
Ennakointi ja vessahädän sanoittaminen ovat hyödyksi silloinkin, kun alle kouluikäinen lapsi vasta harjoittelee tunnistamaan vessahädän kehontuntemuksia. Rokhzad suosittelee, että arjessa luotaisiin lisäksi selkeät rutiinit vessassa käymiseen.
Oppimalla rutiinit lapsi alkaa itsekin ennakoida, että vessassa käydään esimerkiksi ruuan jälkeen sekä ennen ulkoilua ja päiväunia.
– Vessakäyntien ympärille kannattaa luoda myönteinen ja kiva ilmapiiri tehden siitä mukavan kokemuksen lapselle.
Jos lapsi vasta opettelee kuivaksi, tarpeiden tekemistä voi käsitellä aihetta koskevien satukirjojen avulla. Lapsen motivaatiota potalla käymisessä voi ylläpitää kannustamisella ja pottailutarroilla, sanoo Rokhzad.
Hän muistuttaa, että kuivaksi opettelu kuitenkin vaatii lapselta kypsymistä ja valmiuksia, joiden kehittymistä ei voi kiirehtiä.
Lue myös: 12 yleistä kysymystä pottatreenistä – näin saatte pottailun onnistumaan!
Entä kun rutiinit rikkoutuvat?
Aika ajoin tulee tilanteita, jolloin rutiinit eivät päde. Kun edessä on vaikkapa pitkä automatka, vanhempi haluaisi patistella lasta potalle tai vessaan matkanteon sujuvoittamiseksi.
Pienelle lapselle voi olla vaikeaa selittää, että nyt täytyy mennä, koska seuraavaan pariin tuntiin ei pääse. Isompi lapsi voi puolestaan nolostua asian puheeksi ottamisesta, varsinkin, jos ulkopuolisia on kuulemassa.
Rokhzadin mukaan näissä tilanteissa on hyvä pyrkiä selittämään ikätasoisesti, että lapsen on helpompaa istua autossa, kun ei ole vessahädän tunnetta.
– Myös vanhempi voi omalla toiminnallaan näyttää lapselle esimerkkiä ja sanoittaa, että minäkin käyn vessassa ennen kuin lähdemme, koska edessä on pitkä ajomatka.
Rokhzad kuitenkin toteaa, että vanhemman on hyvä varautua ekstrapysähdyksiin lapsen kanssa matkustaessaan. Tämä pätee etenkin silloin, jos lapsi vasta opettelee kuivaksi. Matkapotta voi olla avuksi pidemmillä matkoilla.
Joskus vieras ympäristö saa lapsen vastustelemaan
Jotkut lapset menevät kotona vessaan tai potalle mukisematta, mutta eivät haluaisi käydä tarpeillaan esimerkiksi ostoskeskuksessa tai sukulaisten luona vieraillessa.
– Se voi kuulostaa aikuisen korviin turhalta kiukuttelulta. On kuitenkin tärkeää, ettei lapsen vaikeaksi kokemaa tilannetta vähätellä.
Rokhzad kehottaa vanhempia pohtimaan yhdessä lapsen kanssa keinoja, joilla vessassa käyminen vieraassa ympäristössä helpottuu. Yksi tavallinen keino on vessarauhan ja yksityisyyden turvaaminen.
Vessarauhan varmistaminen on tärkeää myös kotona, jos lapsi niin toivoo tai jos vaikuttaa siltä, että hän vaivaantuu vessassa käymisestä.
Joskus lapsen vastahakoisuus potalle tai vessaan menoa kohtaan voi johtua jostain aikaisemmasta tilanteesta, joka on tuntunut lapsesta epämiellyttävältä tai pelottavalta. Fyysisistä vaivoista ummetus voi aiheuttaa kipua, mikä etenkin kuivaksi opetellessa voi saada lapsen välttelemään pottaa.
– Lapsen kanssa kannattaa käydä lempeä keskustelu siitä, onko tapahtunut jotain, jonka seurauksena vessassa käynti tuntuu ikävältä ja miten tilannetta voitaisiin yhdessä ratkaista.
Tarvittaessa vanhempi voi ottaa lapsen vessahaasteet puheeksi neuvolassa tai järjestöjen palveluissa. Rokhzad vinkkaa, että Väestöliiton Perhepulma-palvelu tarjoaa maksutonta keskustelutukea alle kouluikäisten vanhemmille.
Vanhemman on lisäksi hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten hän itse puhuu vessa-asioista. Kireys, kiireisyys ja turhautuminen välittyvät lapselle.
Rokhzad kiteyttää, että pakottamisen ja painostamisen sijaan on tärkeää kannustaa ja tukea lasta. Muuten vessassa käyminen muuttuu lapsen silmissä epämiellyttäväksi kokemukseksi, mikä vaikeuttaa vessaan menoa.
Lue myös: Lapsi hokee kakka-pissi-pippeliä – noloa vai ei? Vanhemman oma häpeä lietsoo lällättelyä
Jaa oma kokemuksesi