Pomottava lapsi? Tämän takia se voi olla hyvä piirre
Joskus lasten leikkejä seuratessaan huomaa, että joku lapsista pyrkii johtamaan leikkejä jatkuvasti. Johtajia tarvitaan, eikä leikki ilman heitä onnistuisi. Mutta millaista on hyvä ja millaista huono pomotus?
Hyvä pomottaja ottaa vastuuta
Leikkiessään lapsi oppii neuvottelemaan vertaistensa kanssa, jakamaan, vuorottelemaan ja ottamaan toiset huomioon. Kaverisuhteet ovat tärkeitä empatian kehittymiselle.
– Jos johtaminen on myönteistä toisten ohjaamista ja vastuunottoa, se voi ennakoida johtajuutta myös aikuisiässä, kuvaa psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen.
Paha pomottaja alistaa
Pomottaminen voi kuitenkin olla myös vahingoittavaa. Jos pomottaminen on toisia alistavaa ja muille vastenmielistä, sen voi nähdä yhtenä aggression muotona.
Lue: Miksi taapero raivoaa? Näin selviät kiukuttelevan lapsen kanssa.
Aggressio näyttäytyy muun muassa vihamielisyytenä, hyökkäävyytenä ja äärimmäisenä kilpailullisuutena.
– Silloin aikuisen pitää katkaista tilanne alkuunsa, sillä aggressio on luonteeltaan itseään vahvistavaa. Jos lapsi oppii turvautumaan aggressiiviseen käytökseen, hän tekee sen yhä uudelleen, Liisa Keltikangas-Järvinen
kuvaa.
Lue: Apua, taaperoni lyö!
Puutu aggressiiviseen käytökseen
Liisa Keltikangas-Järvinen rohkaisee puuttumaan lasten leikkeihin, jotta viidakon lait eivät saisi ylivaltaa. Alkava aggressio tulkitaan liian usein vain pärjäämiseksi.
– Riidan tai itkun tullen täytyy kysyä, mitä lapsi teki ja miksi? Kun lapsen kanssa juttelee siitä, miten kannattaa toimia ja miksi hän toimi tietyssä tilanteessa tietyllä tavalla, hän oppii sosiaalisia taitoja.
Johdonmukaisuus ja samojen asioiden toistaminen on tärkeää.
Lue myös:
Jaa oma kokemuksesi