Influenssa tarttuu noin joka toiseen, mutta kaikki eivät oireile – 6 influenssaan liittyvää kummallisuutta
Influenssakausi on jälleen ovella. Tautiin liittyy monia arvoituksia, joihin lääketiede ei ole onnistunut vielä löytämään vastauksia. Tiesitkö näitä?
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy vielä useita avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho Terveystalon tiedotteessa.
1. Influenssa tarttuu noin joka toiseen, joista taas joka toinen saa oireita
Influenssa on herkkä tarttumaan kaikkialla, missä ihmisiä on lähekkäin. Kuitenkin vain joka toiselle tartunnan saaneista tauti aiheuttaa oireita.
– Hämmästyttävää on se, että emme edelleenkään tiedä miksi tauti tarttuu toiseen ja toiseen ei. Tai sitä, miksi toinen saa oireita ja toinen ei. Joitakin viitteitä on esimerkiksi siitä, että lapsena sairastettu influenssa voi vaikuttaa siihen, miten keho reagoi tautiin aikuisena.
– Tiedämme myös, että riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saavat influenssassa rankempia oireita ja useammin vakavia jälkitauteja, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Heinäaho tiedotteessa.
2. Kausi-influenssa on joka vuosi erilainen
– Emme voi tietää etukäteen, kuinka raju tai kevyt epidemia on tulossa, Heinäaho kommentoi.
Influenssavirus muuttuu nopeasti, jotta se välttäisi kehomme puolustusmekanismeja.
– Tämän vuoksi influenssarokote valmistetaan käyttämällä niitä viruskantoja, joiden oletetaan aiheuttavan seuraavan kauden epidemian. Viime vuonna otettu rokote ei siis suojaa tulossa olevalta influenssalta.
Niillä lapsilla, jotka on rokotettu kausi-influenssaa vastaan, on THL:n mukaan jopa kolmannes vähemmän korvatulehduksia kuin rokottamattomilla.
3. Eniten influenssaa levittävät oireettomat
Influenssasta tekee erityisen hankalan se, että eniten tautia levittävät tartunnan saaneet, mutta vielä oireettomat ihmiset. Tämä tarkoittaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua.
– Miksi näin, syytä emme tarkalleen tiedä. Mutta tämän vuoksi perusterveidenkin on tärkeä ottaa influenssarokote, sillä rokotteella ei suojele vain itseään, vaan esimerkiksi lähipiiriin kuuluvia riskiryhmäläisiä.
Seuraava herkästi tartuttava vaihe on influenssan kolmas oireinen päivä: silloin oireet ovat yleensä pahimmillaan.
4. Influenssaan on vaikea kehittää täsmälääkettä
Lapsen influenssaa hoidetaan kuten flunssaa: runsaalla juomisella, levolla ja tulehduskipulääkkeillä sekä nenän tukkoisuutta lievittämällä.
Influenssaan on olemassa myös kaksi eri viruslääkettä, mutta perusterveillä niiden hyöty katsotaan vähäiseksi.
– Yleisesti tauti pitää vain sietää ja sairastaa, sillä tehokasta täsmälääkettä tautiin on edelleen vaikea kehittää. Viruslääkkeitä käytetäänkin hyvin rajallisesti, esimerkiksi silloin, jos henkilö sairastaa puolustuskykyä heikentävää sairautta. Lääkkeiden teho ei kuitenkaan ole hyvä: parhaimmillaan ne vähentävät oireilua päivän tai kaksi, kun lääkityksen aloittaa tarpeeksi ajoissa.
Rokote onkin aivan ylivoimainen taistelussa influenssaa vastaan. Se ei suojaa sataprosenttisesti tartunnalta, mutta suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.
5. Influenssa aiheuttaa enemmän keuhkokuumetta kuin tavallinen flunssa
– Influenssa aiheuttaa jälkitautina keuhkokuumetta enemmän kuin perusflunssat. Tarkkaa syytä emme tiedä. Influenssa on kuitenkin kunnon rääkki keholle, ja mitä huonommassa kunnossa keho on sitä pahempia seurauksia voi tulla.
Lapsilla influenssa aiheuttaa herkemmin jälkitauteja kuin aikuisella.
Influenssaviruksen jälkitautina voi tulla bakteeritauteja, kuten keuhkokuumetta, poskiontelotulehdusta tai välikorvatulehdusta. Näitä on syytä epäillä, jos lapsen oireet pahenevat tai palaavat, kun taudin alusta on jo kulunut 5–7 päivää. Silloin kannattaa hakeutua lääkäriin.
6. Influenssaa on vaikea erottaa muista flunssataudeista, mutta lihaskivut kertovat paljon
Influenssaa testataan vastaanotolla loka-marraskuussa, kun selvitetään kausitaudin etenemistä ja yleisyyttä. Kun tautia on jo liikkeellä, ei virusta yleensä enää testata.
– Hoito on aina oireenmukaista, eikä diagnoosi vaikuta hoitoon. Lääkärinä kiinnitän kuitenkin erityisesti huomiota potilaan lihaskipuoireisiin. Todennäköisesti influenssa aiheuttaa enemmän lihaskipua muihin tauteihin verrattuna siksi, että sen rankat oireet aktivoivat puolustusjärjestelmää siten, että lihaksistoon tulee tulehduksellinen tila, Heinäaho päättää.
Influenssa paranee yleensä itsestään, niin että kuume ja säryt häviävät 3–5 päivässä. Tämä tieto voi lohduttaa taudin rankimman vaiheen aikana.
Lue myös: Näin hoidat oikein influenssaan sairastunutta lasta
Lähteet: Terveystalo, Infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumion artikkeli Influenssa (Duodecim), THL
Jaa oma kokemuksesi