Kiusaaminen tai muut lapsuuden negatiiviset tapahtumat voivat aikuisiässä puhkaista huonosti tunnetun vaivan
Fibromyalgiaa ei tunneta vielä kovin hyvin, mutta tuoreessa väitöksessä löytyi yhteys lapsuuden kokemusten ja sairastumisriskin välillä.
Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus, ja niinpä rankat vastoinkäymiset elämässä voivat edesauttaa sairauksien syntymisessä.
Tampereen yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin yhteys aikuisiän fibromyalgian ja lapsuusiän ikävien tapahtumien, kuten kiusaamisen, välillä.
Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, joka ilmenee laaja-alaisena kipuna ja muina oireina, kuten väsymyksenä ja univaikeuksina.
Sen tarkemmat syntymekanismit ovat edelleen hämärän peitossa, mutta tiedetään, että erilaiset kuormittavat elämäntapahtumat voivat altistaa sen puhkeamiselle.
Tutkimuksessa havaittiin erityisesti masennuksen vaikuttavan fibromyalgian syntyyn.
– Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, millä tavalla masennus ja fibromyalgia kytkeytyvät tosiinsa. Taustalla saattaa olla muitakin yhteisiä altistavia tekijöitä, tai masennus saattaa edesauttaa fibromyalgian kehittymistä. Aiheesta kaivataan lisää tutkimustietoa, Aleksi Varinen sanoo tiedotteessa.
Fibromyalgiaa sairastavilla toteutettu seurantatutkimus toi toisaalta esiin sen, että mikäli potilaalla todettiin lisäksi selkeä masennus, sen hoidosta oli hyötyä myös fibromyalgian oireisiin.
Fibromyalgia tunnetaan edelleen kehnosti
Haastattelututkimuksessa potilaat toivat esiin oireyhtymään liittyvää epävarmuutta ja ristiriitoja, joita he olivat kohdanneet usealla eri tasolla terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa.
– Fibromyalgian toteamiseen liittyy haasteita ja monet potilaat kokevat tämän ajanjakson kuormittavaksi. Potilaan oireet saatetaan nähdä merkkinä mielenterveyden häiriöstä, mikäli niille ei paljastu tutkimuksissa muuta selitystä. Lisäksi diagnoosi ei aina tuo riittävää selitystä oireille, mikä saattaa johtaa toistuviin laboratoriotutkimuksiin muiden syiden etsimiseksi, Varinen sanoo.
Paitsi että oireita pyrittiin ajoittain selittämään mielenterveyden häiriöillä, myös toistuvia poissulkututkimuksia muiden sairauksien toteamiseksi käytettiin yleisesti. Toistuvat laboratoriotutkimukset voivat kasvattaa riskiä siihen, että niissä löytyy sellaisia lieviä poikkeavuuksia, joiden hoitamisella ei ole merkitystä potilaan hyvinvoinnille.
– Osalle potilaista oli päädytty kokeilemaan kilpirauhaslääkitystä oireiden helpottamiseksi, vaikka heidän kilpirauhasarvonsa olivatkin normaalit. Haastattelututkimuksessa potilaat toivoivat terveydenhuollolta hoidon jatkuvuutta ja ilmaisivat arvostuksensa hyvälle potilas-lääkärisuhteelle.
Väitöskirja tarkastetaan 29. syyskuuta.
Jaa oma kokemuksesi