Kouluikäisen yökastelun syynä voi olla pelko tai malttamattomuus
Yökastelu tai tuhriminen on yllättävän yleinen ongelma kouluikäisilläkin. Jos ongelmaa ei hoideta, lapsi saattaa joutua sosiaaliseen myrskynsilmään.
Koulunsa aloittavista noin joka kymmenes kastelee edelleen säännöllisesti. Jos kastelu jatkuu vielä viisivuotiaana, kannattaa ryhtyä kirjaamaan ylös lapsen pissalla käynnit ja kastelut. Kirjanpito auttaa hahmottamaan tilannetta ja siitä näkyy, käykö lapsi päiväsaikaan tarpeeksi usein pissalla.
Mitään tarkkaa ikää, jolloin tutkimukset pitäisi aloittaa, ei kuitenkaan voida sanoa. Ratkaisevaa on, miten paljon asia rasittaa lasta ja perhettä.
Hoitoon kannattaa kuitenkin hakeutua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, koska viimeistään koulussa kastelusta tai tuhrimisesta tulee myös sosiaalinen ongelma: vahingot kun näkyvät ja haisevat.
– Kastelussa tai tuhrimisessa ei ole mitään häpeällistä, eikä se ole mikään epäonnistumisen merkki. Ei lapsen eikä vanhemman, painottaa uroterapeutti Riitta Koppeli Jorvin sairaalasta Espoosta.
Kastelu johtuu äärimmäisen harvoin psyykkisistä syistä, mutta pitkään jatkuessaan se voi toki aiheuttaa psyykkisiäkin ongelmia kiusaamisten, yökyläilyjen ynnä muiden myötä.
Koppelin mukaan ongelma pitää rohkeasti ottaa neuvolassa esiin, jotta sen syy voidaan selvittää ja hoitaa mahdollisimman nopeasti.
– Koko juttu saattaa olla ihan pienestäkin kiinni: vahinkoja voivat aiheuttaa esimerkiksi liian hankalasti riisuttavat vaatteet tai koulujen surkeat vessaolot.
Lue myös: Pottailun ABC: viisi vinkkiä kuivaksi opetteluun
Ummetus yleisin syy tuhrimisongelmiin
Tuhrimisongelmiin on useimmiten syynä ummetus, joka voi lisätä myös kastelua. Housut kastuvat tai sotkeentuvat, kun täpötäysi suoli painaa rakkoa tai suoleen kertyneen kovan möykyn ohi valahtaa yhtäkkiä löysää ulostetta. Tämä niin kutsuttu ohivuotoripuli tulkitaankin usein väärin ripuliksi.
Ummetus paranee lääkkein ja ruokavaliota korjaamalla, kuituja ja nestettä lisäämällä.
– Kuvaan lapsille asiaa vertaamalla suolta formularataan. Kakka-autot hyytyvät, jos eivät saa oikeanlaista bensaa, Koppeli kertoo.
Hoitoaika on pitkä, mutta laksatiiveista ei ole lapselle haittaa. Nyrkkisääntö on, että ummetuksen hoito kestää vähintään niin kauan kuin ummetus on kestänyt.
Lue myös: Ummetus voi olla merkki lapsen keliakiasta
Malttamattomuus kostautuu kasteluna
Kastelua taas aiheuttaa eniten se, että lapsi ei malta käydä päivisin pissalla tarpeeksi usein tai tyhjentää rakkoaan kokonaan. Mikäli rakko on yliaktiivinen eli herkästi supisteleva, pissähätä iskee hyvin nopeasti, eikä lapsi tahdo ehtiä vessaan.
Ongelmaa voidaan hoitaa ”pissakoululla” eli opettamalla lapsi käymään pissalla kahden tunnin välein, oli hätä tai ei, ja muistuttamalla häntä, että rakko pitää tiristää tyhjäksi jokaisella käynnillä.
– Pitää myös opetella juomaan tasaiseen tahtiin eikä tankata koko päivän lastia kerralla, Koppeli huomauttaa.
Hälytin koulii yökastelijaa
Pelkässä yökastelussa on sen sijaan useimmiten kyse rakon virtsanerityksen yörytmin säätelyjärjestelmän keskimääräistä hitaammasta kypsymisestä.
– Se ei ole sairaus vaan verrattavissa siihen, että kaikki lapset eivät opi samaan tahtiin ajamaan pyörälläkään, Koppeli muistuttaa.
Yökastelua voidaan hoitaa joko lääkkeellä tai hälyttimellä tai näiden yhdistelmällä. Viisivuotias on hälytinhoitoon liian nuori; se toimii parhaiten kouluikäisillä.
– Tärkeintä hoidon aloittamisessa on, että lapsi itse on motivoitunut ja haluaa sitä itse. Hoitoaika on kolme kuukautta. Jos se ei tehoa, hälytinhoito voidaan uusia 9–12 kuukauden kuluttua, Koppeli sanoo.
Hälytinlaite koostuu tyynyliinan kokoisesta patjaosasta ja hälytinlaitteesta, jotka on kytketty toisiinsa niin, että hälytin alkaa soida, kun patja kostuu. Vähitellen lapsi oppii tunnistamaan, kun rakko on täynnä, ja heräämään pissalle ilman hälytintäkin.
Lue myös: Sähkösimulaatiosta apua yökasteluun?
Vessaan meno koulussa pelottaa
Ensimmäisinä kouluvuosina vessaan meno voi pelottaa niin paljon, että pissa lirahtaa housuun siitä syystä. Aikuisen näkökulmasta syyt vessapelkoon ovat järjettömiä, mutta lapselle pelot ovat todellisia: Mitä, jos vessan lukko jää jumiin enkä pääse ulos? Entä jos isommat lapset tulevat kiusaamaan?
Kouluvessojen pistävä haju oli takavuosikymmeninä jo riittävä syy pantata hätää ja kulkea koulumatka kiireellä autiomaata ajatellen. Isommalle istunnolle voi aikuinenkin haluta mieluummin kotona kuin töissä.
Kommentit (1)
Otsikko on kyllä uskomattoman pielessä. Malttamattomuus ja pelko liittyvät artikkelin mukaan päiväkasteluun, eivätkä yökasteluun niin kuin otsikko selkeästi sanoo. Olisi mukavaa että nykypäivänä ymmärrettäisiin ettei yökastelu ole kenenkään syy ei sen malttamattoman tai pelkäävän lapsenkaan. Ja kyllä huomasin että juttu oli vuoden vanha, mielestäni aika nykypäiväinen artikkeli kuitenkin. Artikkeli sinänsä oli hyvä ja asiallinen.