Kuinka paljon lapsi tarvitsee unta? Katso taulukko iän mukaan
Nyrkkisääntönä voi pitää, että säännöllinen päivärytmi ja rutiinit luovat pohjan hyville yöunille.
Lapsen unentarve on yksilöllistä. Tarkan tuntimäärän kyttäämisen sijaan riittävästä unesta kertoo luotettavammin se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyvällä mielellä.
Lapsen ikä luo kuitenkin lähtökohdat siihen, kuinka suurta unentarve yleensä on. Kokosimme taulukon vanhempien avuksi.
Lapsen unentarve iän mukaan
| Lapsen ikä | Unentarve vuorokaudessa |
| vastasyntynyt vauva | noin 20 tuntia |
| puolivuotias vauva | noin 14 tuntia |
| 1–2-vuotiaat lapset | noin 12–13 tuntia |
| 3–4-vuotiaat lapset | noin 10–13 tuntia |
| alakouluikäiset lapset | noin 9–11 tuntia |
| murrosikäiset nuoret | noin 10 tuntia |
Lähde: MLL
Jo vastasyntyneiden vauvojen unentarpeessa ja unirytmissä on eroja. Pieni vauva nukkuu suurimman osan vuorokaudesta. Ensimmäiseen kolmeen kuukauteen vauvan unirytmiin on vaikeaa vaikuttaa.
Puolivuotiaan vauvan unentarve on jo huomattavasti vähäisempi: hän nukkuu keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Pisin unijakso ajoittuu useimmiten yöhön.
1–2 vuoden ikäisen lapsen unentarve on suunnilleen puolet vuorokaudesta. Päiväunien määrä, päivän rutiinit sekä lapsen synnynnäiset ominaisuudet ja temperamentti vaikuttavat siihen, millainen unirytmi hänelle kehittyy.
Myös leikki-ikäiset eli noin 3–4-vuotiaat lapset tarvitsevat paljon unta, noin 10–13 tuntia yössä. Alakouluikäisen lapsen unentarve on suunnilleen 9–11 tuntia.
Lue myös: Heräileekö tenava kukonlaulun aikaan? Lapsen uni voi katketa monesta syystä
Sen sijaan voi tulla yllätyksenä, että nuoretkin tarvitsevat noin 10 tuntia unta yössä. On siis tärkeää huomioida, että murrosikäisen lapsen unentarve ei vähene, vaikka nukahtamisajankohta voi siirtyä myöhemmäksi hormonien vaikutuksesta – ja vaikka teini monesti valvoo salaa kännykkäruudun äärellä.
Miksi riittävä uni on niin tärkeää?
Riittävä uni on lapsen kasvulle ja kehitykselle ensisijaisen tärkeää. Unta tarvitaan niin fyysiseen kasvamiseen, uuden oppimiseen kuin tunne-elämän kehittymiseen. Lisäksi uni vaikuttaa lapsen keskittymis- ja havainnointikykyyn, itsetuntoon ja vastustuskykyyn.
On hyvä pitää mielessä, että yksilöllisten erojen ohella lapsen eri kehitysvaiheisiin voi liittyä tilapäisiä univaikeuksia. Esimerkiksi leikki-ikäiset lapset näkevät usein painajaisia, kun taas yksivuotiaiden voi olla hankalaa rauhoittua unille hampaiden puhkeamisen myötä.
Jos lapsen unentarve pohdituttaa tai univaikeudet pitkittyvät, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Myös perheen arkea ja elämäntapoja on syytä tarkastella: voiko esimerkiksi alituinen kiire vaikuttaa siihen, että lapsen unitottumukset kärsivät?
Nyrkkisääntönä voi pitää, että säännöllinen päivärytmi ja rutiinit luovat pohjan hyville yöunille ja siihen, että lapsi pystyy rauhoittumaan illalla nukahtaakseen. Älylaitteita ei kannata käyttää juuri ennen nukkumaanmenoa. Sama neuvo pätee aikuisiin.
Lähteet: MLL, Parents.com
Jaa oma kokemuksesi