Lapsen terveys 07.02.2024

Kuinka paljon lapsi tarvitsee unta? Katso taulukko iän mukaan

Nyrkkisääntönä voi pitää, että säännöllinen päivärytmi ja rutiinit luovat pohjan hyville yöunille.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Lapsen unentarve on yksilöllistä. Tarkan tuntimäärän kyttäämisen sijaan riittävästä unesta kertoo luotettavammin se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyvällä mielellä.

Lapsen ikä luo kuitenkin lähtökohdat siihen, kuinka suurta unentarve yleensä on. Kokosimme taulukon vanhempien avuksi.

Lapsen unentarve iän mukaan

Lapsen ikäUnentarve vuorokaudessa
vastasyntynyt vauvanoin 20 tuntia
puolivuotias vauvanoin 14 tuntia
1–2-vuotiaat lapsetnoin 12–13 tuntia
3–4-vuotiaat lapsetnoin 10–13 tuntia
alakouluikäiset lapsetnoin 9–11 tuntia
murrosikäiset nuoretnoin 10 tuntia

Lähde: MLL

Jo vastasyntyneiden vauvojen unentarpeessa ja unirytmissä on eroja. Pieni vauva nukkuu suurimman osan vuorokaudesta. Ensimmäiseen kolmeen kuukauteen vauvan unirytmiin on vaikeaa vaikuttaa.

Puolivuotiaan vauvan unentarve on jo huomattavasti vähäisempi: hän nukkuu keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Pisin unijakso ajoittuu useimmiten yöhön.

1–2 vuoden ikäisen lapsen unentarve on suunnilleen puolet vuorokaudesta. Päiväunien määrä, päivän rutiinit sekä lapsen synnynnäiset ominaisuudet ja temperamentti vaikuttavat siihen, millainen unirytmi hänelle kehittyy.

Myös leikki-ikäiset eli noin 3–4-vuotiaat lapset tarvitsevat paljon unta, noin 10–13 tuntia yössä. Alakouluikäisen lapsen unentarve on suunnilleen 9–11 tuntia.

Lue myös: Heräileekö tenava kukonlaulun aikaan? Lapsen uni voi katketa monesta syystä

Sen sijaan voi tulla yllätyksenä, että nuoretkin tarvitsevat noin 10 tuntia unta yössä. On siis tärkeää huomioida, että murrosikäisen lapsen unentarve ei vähene, vaikka nukahtamisajankohta voi siirtyä myöhemmäksi hormonien vaikutuksesta – ja vaikka teini monesti valvoo salaa kännykkäruudun äärellä.

Miksi riittävä uni on niin tärkeää?

Riittävä uni on lapsen kasvulle ja kehitykselle ensisijaisen tärkeää. Unta tarvitaan niin fyysiseen kasvamiseen, uuden oppimiseen kuin tunne-elämän kehittymiseen. Lisäksi uni vaikuttaa lapsen keskittymis- ja havainnointikykyyn, itsetuntoon ja vastustuskykyyn.

On hyvä pitää mielessä, että yksilöllisten erojen ohella lapsen eri kehitysvaiheisiin voi liittyä tilapäisiä univaikeuksia. Esimerkiksi leikki-ikäiset lapset näkevät usein painajaisia, kun taas yksivuotiaiden voi olla hankalaa rauhoittua unille hampaiden puhkeamisen myötä.

Jos lapsen unentarve pohdituttaa tai univaikeudet pitkittyvät, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Myös perheen arkea ja elämäntapoja on syytä tarkastella: voiko esimerkiksi alituinen kiire vaikuttaa siihen, että lapsen unitottumukset kärsivät?

Nyrkkisääntönä voi pitää, että säännöllinen päivärytmi ja rutiinit luovat pohjan hyville yöunille ja siihen, että lapsi pystyy rauhoittumaan illalla nukahtaakseen. Älylaitteita ei kannata käyttää juuri ennen nukkumaanmenoa. Sama neuvo pätee aikuisiin.

Lähteet: MLL, Parents.com

Lue myös: Moni lapsi saa liian vähän unta – yöunien pidentämiseen on vain yksi toimiva keino, joka on lähes naurettavan yksinkertainen

 

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X