Lasten lihavuutta ehkäisee parhaiten... veli tai sisko?
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että lapsilihavuuden torjuntaan on yllättävä kotikonsti. Lisää lapsia?
Jokainen lapsi kasvaa omassa tahdissaan. Tuntuukin keljulta, jos terveen lapsen lihominen johtaa neuvolassa huomautukseen ylipainosta.
Joka neljäs 2-16-vuotias suomalaispoika on ylipainoinen, ja samanikäisistä tytöistäkin 18 prosenttia.
Jos ylipainoa kuitenkin on paljon, todennäköisyys terveys- ja itsetunto-ongelmiin kasvaa. Niinpä varmasti jokainen vanhempi toivoo, ettei omasta lapsesta tule kovin lihavaa.
Yllättäen kansainväliset tutkimukset osoittavat tilastollisesti pätevän kotikonstin lihavuuden torjunnassa. Mitä enemmän lapsella on kotonaan sisaruksia, sitä epätodennäköisemmin hän lihoo.
Ainoan lapsen lihominen on tutkittu juttu
Portugalilaiset tutkijat raportoivat, että ne esikoululaiset, joilla ei ole kotonaan sisaruksia, olivat kiistattomasti useammin ylipainoisia kuin ne, joilla on. Japanilaiset tutkijat tekivät tismalleen saman havainnon teini-ikäisistä.
Yhdysvaltalaisen kouluseurantatutkimuksen mukaan jokainen sisarus vähentäisi lihavuuden todennäköisyyttä 14 prosentin verran.
Samaan tulokseen päästään eri kulttuureissa puolilla maailmaa. Brasilialais-irlantilainen tutkijaryhmä kiinnostuikin tästä niin, että vertaili peräti 1 700 aiheeseen liittyvää tutkimusta tai tieteellistä artikkelia. Niistä poimittiin syväanalyysiin 20 vaikuttavinta.
Lopputulos oli selvä: lihavuus on todellakin yleisintä ainoilla lapsilla, ja yleisempää kahden lapsen perheissä kuin vielä useamman lapsen perheissä.
Jos sisaruksia on, suurin riski lihavuuteen on jostain syystä sisarussarjan nuorimmilla.
Vilkkaassa seurassa kalorit kuluvat
Syynä ainoiden lasten todennäköisempään lihavuuteen voi olla se, että sisarukset aktivoivat toisiaan jatkuvaan kalorinkulutukseen.
Lasten liikkeitä on tutkittu heihin kiinnitetyillä liikemittareilla ja havaittu eniten liikehdintää, kun paikalla on muita lapsia. Lasten vapaan yhteisleikin aikana liikettä tuli yllättäen jopa enemmän kuin ohjatuissa liikuntatuokioissa.
Yksin itse itseään viihdyttävä lapsi viettää todennäköisesti enemmän aikaa paikallaan istuen tai löhöten kuin mitä hän viettäisi, jos hänellä olisi lapsiseuraa. Houkutus liialliseen älylaitteiden käyttöön ja pitkiin yksinäisiin sessioihin virtuaalitodellisuudessa saattaa kasvaa.
Sisaruuden hoikentavaa vaikutusta selittää osaltaan lisäksi ruokailun dynamiikka.
Isossa perheessä vanhemmat päätyvät todennäköisemmin ruokkimaan kaikki taloudellisesti yhteisen pöydän ääressä yhteisinä ruoka-aikoina sen sijaan, että naposteltaisiin mitä milloinkin. Sipsi-, karkki- ja sokerimunkkipussien sisältö jaetaan kaikkien perheenjäsenten kesken.
Kiinassa yhden lapsen ympärillä häärii kaksi vanhempaa ja neljä isovanhempaa. On tyypillistä, että yhtä lasta on hemmottelemassa kuusi aikuista. Kun suuri osa lasten vapaa-ajastakin kuluu liikunnan ja leikin sijaan opiskeluun, lasten lihavuus on Kiinassa paisunut kansalliseksi ongelmaksi.
Viekö vahtaus ilon ulkoilusta?
Ulkoilu on tärkeää painonhallinnalle ja terveydelle ylipäätään. Sisarukset viihtyvät helposti ulkona keskenään pitempään, kuin mitä lapsi ulkoilisi yksinään.
Sisaruksilla siunatut seikkailevat luultavasti kodin ulkopuolella ainokaisia enemmän tai varhemmin toisestakin syystä. Isomman lapsikatraan vanhemmilla on vähemmän mahdollisuuksia yksittäisen lapsen silmälläpitoon.
Kun antaa yhdelle lapselle keinussa täysvauhdit ehtiäkseen juosta toisen kiinni, kolmas on kiivennyt puunlatvaan.
Ainokaisten perheissä oppeja voi viedä omaan asennoitumiseen.
Vanhempi voi olla omalla esimerkillään liikkuva ja aktiivinen leikkikaveri. Puoliturvattoman tilanteen tullessa voi nielaista kiellot ja varoittelut, ja sen sijaan antaa tilaa seikkailuille sekä lapseensa luottoa. Sekin lapsi, joka piti juosta kiinni, osoitti tuntevansa tienoon eikä hevillä eksy!
Lähteet: Colin Brazierin tietokirja Sticking Up for Siblings, Duodecim: Lasten ja nuorten lihavuus
Jaa oma kokemuksesi