Lapsen terveys 08.11.2017 Päivitetty 26.06.2023

Miksi vanhemmat vakuuttavat lapsensa, vaikka luottavat julkiseen terveydenhuoltoon?

Suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä julkisiin terveyspalveluihin. Silti joka toinen perhe on hankkinut lapselleen vakuutuksen, joka korvaa käynnin yksityislääkärillä.

Teksti
Oili Urmas
Kuvat
iStock

Miksi vanhemmat hankkivat sairauskuluvakuutuksen lapselleen, vaikka hoito terveyskeskuksessa on maksutonta ja siihen ollaan yleisesti tyytyväisiä?

Tätä ovat myös tutkijat ihmetelleet. Itä-Suomen ja Tampereen yliopistossa sekä Finanssiala ry (entisen Finanssialan Keskusliitto) onkin kartoitettu perheiden syitä ottaa lapselle vakuutus.

Tutkimusten mukaan vanhemmille tärkein syy on, että lapsi pääsee nopeasti ja helposti lääkäriin. Se toteutuu yksityisellä lääkäriasemalla, jossa lääkäriin pääsee silloin kun itse haluaa, myös illalla, eikä vanhemman tarvitse uhrata työaikaansa. Vanhempien käsitysten mukaan odotusajat ovat yleensä lyhyet.

Terveyskeskukseen pitää yleensä soittaa ja ehkä vielä jäädä odottamaan takaisinsoittoa. Sen jälkeen sairaanhoitaja arvioi, onko lapsen syytä tulla lääkäriin. Kun vanhemmalla on huoli lapsen terveydestä, sairaanhoitajan tekemä arviointi voi tuntua turhauttavalta.

Suora pääsy erikoislääkärille houkuttelee

– Yksityisen lääkäriaseman palvelut houkuttelevat myös siksi, että lapsi pääsee suoraan erikoislääkärin vastaanotolle esimerkiksi korvalääkärille. Julkisella puolella pitää saada yleislääkäriltä lähete erikoislääkärille, tutkija Liina Sointu Tampereen yliopistosta kertoo.

Yksityisellä puolella lääkärin voi myös itse valita. Finanssialan Keskusliiton teettämässä tutkimuksessa selvisi, että osa vanhemmista ei mielellään mene kulttuuritaustaltaan erilaisen lääkärin vastaanotolle. He epäilevät esimerkiksi, etteivät välttämättä ymmärrä kaikkea, mitä lääkäri sanoo.

Yksityisellä lääkäriasemalla asiointi on tehty miellyttäväksi. Vanhempien kauhukuva voi olla, että he joutuisivat jonottamaan sairaan lapsen kanssa päivystyksessä humalaisten ja sekavasti käyttäytyvien ihmisten joukossa. Tämäkin pyritään välttämään vakuutuksen avulla.

Kohtalonusko ja lähipiirin mielipiteet vaikuttavat

Yleisimmin sairauskuluvakuutuksen lapselle hankkivat hyvin toimeentulevat ja koulutetut vanhemmat. Useimmiten vakuutus hankitaan jo raskauden aikana, jolloin on vielä mahdotonta tietää, miten paljon sille tulee käyttöä.

Vanhempien mukaan vakuutus luo turvallisuuden tunnetta ja se on varautumista lapsen mahdolliseen sairauteen. Heille on tärkeää, että lapsi pääsee nopeasti hoitoon ja ettei raha ole hoidon esteenä.

Vakuutuksen ottamiseen voi liittyä myös eräänlaista kohtalonuskoa. Tutkimusten mukaan osa vanhemmista ajattelee, että ilman vakuutusta lapsi todennäköisesti sairastelisi paljon tai olisi altis loukkaantumiselle.

– Osalle vanhemmista lapsen vakuuttaminen on itsestäänselvä asia. He ovat vakuuttaneet myös itsensä, kotinsa ja lemmikkinsä, joten lapsen vakuutus otetaan automaattisesti. Jos vanhemmilla on hyviä kokemuksia vakuutuksesta omasta lapsuudestaan, he hankkivat sen helposti myös omalle vauvalleen. Joissakin perheissä isovanhemmat antavat vakuutuksen lahjaksi lapsenlapselleen, Liina Sointu sanoo.

Myös ystävien ja sukulaisten mielipiteet vaikuttavat vakuutuksen hankkimiseen.

– Jos lähipiirin lapset on vakuutettu, se vahvistaa käsitystä, että vakuutus on pakko olla. Jos tuttaville on ollut hyötyä vakuutuksesta, sekin osaltaan kannustaa hankkimaan omalle lapselle vakuutuksen, Liina Sointu kertoo.

Turha kustannus, kun 
julkinen palvelu toimii?

Vanhemmat, jotka ovat jättäneet lapsensa vakuuttamatta, perustelivat päätöstään rahalla. Vakuutusta ei heidän mielestään kannata ottaa, koska julkinen terveydenhuolto toimii hyvin, ja vakuutus olisi kallis ja turha kustannus.

Suhtautumiseen vaikuttaa myös, jos tuttavapiirissä kenelläkään ei ole ollut tarvetta vakuutukseen. Lisäksi vakuutusmaksuista säästyvillä rahoilla voi maksaa useammankin käynnin yksityislääkärillä, jos tulee tarve.

Vakuuttamatta jättämistä perusteltiin myös halulla turvata kaikilla lapsille yhtäläinen terveydenhuolto.Suurin osa suomalaisista on yhtä mieltä siitä, että julkinen terveydenhuolto on tärkeä asia. Se takaa hyvää hoitoa kaikille varallisuudesta riippumatta. Siitä huolimatta vanhempi, joka ei ole ottanut lapselle vakuutusta, voi potea huonoa omatuntoa siitä, että ei ole tehnyt kaikkea mahdollista turvatakseen lapsensa. Hän voi jopa miettiä, onko vanhempana riittävän vastuullinen.

– Vakuutuksen ottaneet vanhemmat voivat puolestaan potea huonoa omatuntoa yksityisten lääkäripalvelujen käyttämisestä, sillä silloin he eivät tue julkista terveydenhuoltoa. Ja kun lapset siirtyvät yksityisille lääkäriasemille, terveyskeskusten palvelut saattavat heikentyä, Liina Sointu toteaa.

Saavatko kaikki lapset yhtä laadukasta hoitoa tulevaisuudessa? Se huolestuttaa tutkijoita.

Ovatko lapset 
eriarvoisia?

Lasten terveyspalvelut ovatkin jakautumassa kahteen leiriin. Ne, joilla on varaa ja vakuutus, vievät lapsensa yksityislääkärille.

–Tulevaisuuden huolenaihe on, että lapset ovat eriarvoisessa asemassa terveydenhoidon kannalta, Liina Sointu kertoo.

Kelan tilastojen perusteella lasten yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on keskittynyt suuriin kaupunkeihin, jossa niitä on eniten tarjolla.
Hyksin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä oli jo muutama vuosi sitten huolissaan siitä, että pääkaupunkiseudulla yli puolet lapsista on siirtynyt yksityisille lääkäriasemille vakuutusten turvin.

– Kun lapsipotilaat vähenevät terveyskeskuksista, lasten hoitamiseen tarvittava osaaminen heikkenee, Petäjä toteaa Ylen haastattelussa.

Kelan selvityksen mukaan vakuutus madaltaa kynnystä viedä lapsi lääkäriin ja suoraan erikoislääkärille. Noin 80 prosenttia lasten vastaanottokäynneistä suuntautui suoraan erikoislääkärille. Vakuutusten myötä erikoispalvelut kohdistuvat hyvätuloisten perheiden lapsille.
Vanhemmat pyrkivät toimimaan lapsensa parhaaksi.
– Mutta kun yksityislääkärillä käyneet lapset ovat aikuisia, haluavatko he enää kustantaa verorahoista julkista terveydenhoitoa, joka ei koske heitä, Jari Petäjä pohtii.

Asiantuntijana Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Päivi Luna.

Lähteet:

Häikiö Liisa, Sointu Liina, Lehtonen Turo-Kimmo ja van Aerschot Lina: Lasten perusterveydenhuollon valinta – Vanhempien odotukset ja perustelut, Suomen Lääkärilehti 11/2017

Lehtonen Turo-Kimmo: Domesticating insurance, financializing family lives: the case of private health insurance for children in Finland, Cultural Studies 2017

Valtonen Hannu, Kempers Jari ja Karttunen Anna: Supplementary health insurance in Finland, Kela 2014 

Lasten vakuuttaminen, Finanssialan keskusliitto 2014.

 

 

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X