Näistä merkeistä tunnistat, että pieni lapsi ei näe kunnolla
Lapsen näössä voi tapahtua muutoksia jo nuorella iällä. Nämä merkit kertovat, että lapsi ei näe kunnolla.
Näkö on lapsen tärkein vuorovaikutuskanava hänen ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Vastasyntyneen näkö on vielä epätarkka, mutta puolen vuoden iässä lapsen pitäisi saavuttaa normaali aikuistason näöntarkkuus.
Vaikka lapsen näköä tarkastetaan säännöllisesti neuvolakäynneillä, on olemassa merkkejä, joiden avulla voi tunnistaa lapsen näön heikkenemisen myös kotioloissa.
Vauvaikä
Katsekontakti
Vauvan kanssa voi tarkkailla, syntyykö katsekontaktia vai ei. Pieneltäkin vauvalta voi tutkia, seuraako hän kasvokuvaa ja tunnistaako hän oman perheenjäsenensä kasvoilta, vaikka ei kuulisi tämän ääntä.
Pinsettiotteen käyttäminen
Alle vuoden iässä lapsi on yleensä kiinnostunut pienistä esineistä. Jos lapsi ei ala poimia pieniä roskia lattialta, syy voi olla heikossa näössä, joka estää kyseisen kädentaidon opettelua.
Vauvalla katsekontaktin puuttuminen voi viestiä näköongelmasta.
Taaperoikä
Törmäily tai kompastelu
Taaperot ovat usein vilkkaita ja nopealiikkeisiä, ja myös hyvin näkeville lapsille sattuu ja tapahtuu jatkuvasti. Jos lapsi kuitenkin törmäilee ja kompastelee rauhallisemmassakin leikissä ja kompurointi ei ajan kuluessa vähene, voi olla hyvä tarkistuttaa lapsen näkö.
Silmien hierominen
Lapsella voi olla päänsärkyä tai silmät voivat olla rasittuneet, minkä takia lapsi hieroo usein silmiään. Nämä merkit viittaavat lähinäön ongelmiin.
Lapsi puhuu silmistään
Useimmat kaksivuotiaat ovat jo oppineet puhumaan ja osaavat kertoa näkemästään tarkkoja havaintoja. Jos lapsi puhuu usein silmistään ja vaikuttaa niihin turhautuneelta, se voi viestiä siitä, ettei hän näe kunnolla. Lapsi voi sanoa silmiä tyhmiksi tai huonoiksi, mutta ei välttämättä osaa ilmaista, että ongelma on näön tarkkuudessa.
Isompi lapsi osaa usein kertoa jo itse, että hän ei näe kunnolla.
Leikki-ikä
Huono keskittyminen leikkeihin
Huono näkö voi myös aiheuttaa sen, että lapsen on hankala keskittyä leikkeihin. Lapsi voi vaikuttaa levottomalta tai kärsimättömältä ja hänen voi olla vaikeaa keskittyä leikin osana oleviin leluihin tai välineisiin.
Varovaisuus
Lapsi voi olla hyvin varovainen kiipeillessään, noustessaan portaita tai liikkuessaan maastossa. Karsastus vaikuttaa syvyysnäköön, ja lapsen voi olla hankala erottaa pintojen muotoa.
Piirtäminen tai askartelu ei kiinnosta
Jos lähinäössä on ongelmia, lapsi ei halua tehdä lähityöskentelyä, sillä se on hänelle vaikeaa. Tämä voi näkyä myös haluttomuutena oppia kirjaimia ja lukemaan.
Erilainen käytös kodin ulkopuolella
Heikkonäköinen lapsi on yleensä tottunut toimimaan tutussa kotiympäristössään tietyllä tavalla. Näköpulmat voivatkin tulla esille uudessa ympäristössä, esimerkiksi vieraiden luona kyläillessä. Joskus näköongelmat voi huomata isovanhempi tai lapsen ystävän vanhempi yökyläilyn aikana.
Vinkit antoi terveydenhoitaja Katriina Silvasti Kuopion keskustan neuvolasta.
Jaa oma kokemuksesi