Tutkimus haastaa vanhat näkemykset lasten painoindeksistä – osa tutkijoista hermostui: ”Saimme suorastaan vihamielistä palautetta”
Painoindeksi ei ehkä olekaan paras mittari lapsen kehityksen seuraamiseen, kertoo tuore tutkimus. Vastikään julkaistut tutkimustulokset ovat haastaneet jopa alan asiantuntijoita.
Painonnousu lapsuudesta varhaisaikuisuuteen siirryttäessä saattaakin kertoa hyvästä verisuoniterveydestä – kunhan rasvaa ja lihasta kertyy oikeassa suhteessa.
Tämän perusteella myöskään painoindeksi ei ole luotettava mittari nuorten ja lasten kehityksen seuraamiseen, sillä painoindeksin lukemaan voi heillä vaikuttaa enemmän lihas- kuin rasvamassan määrä.
Näin todettiin tuhansia lapsia varhaisaikuisuuteen asti seuranneessa, 15 vuotta kestäneessä tutkimuksessa.
Painoindeksi ei ole lapsilla luotettavin mittari
Korkeaa iänmukaista painoindeksiä on tähän asti pidetty yhtenä perusteena puuttua kasvuikäisten lasten ja nuorten painoon.
Vanhempia lapsen korkea painoindeksi saattaa huolettaa, vaikka muita merkkejä terveysongelmista ei olisi. Myös lapselle hoikkuudesta voi tulla tavoite tai jopa pakkomielle jo varhain.
Nyt julkaistujen tutkimustulosten perusteella painoindeksi ei kuitenkaan ole lapsilla ja nuorilla luotettava mittari, sillä sen lukemaan voi nuorilla vaikuttaa enemmän lihas- kuin rasvamassan määrä.
– Korkeaa painoindeksiä pidetään sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä, mutta riskin on virheellisesti tulkittu liittyvän vain rasvamassan määrään. Painoindeksi ei erottele lihas- ja rasvamassaa, sanoo lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.
– Lasten ja nuorten kannustaminen painonpudotukseen voikin johtaa lihasmassan vähenemiseen ja huonompaan lihas- ja rasvamassan suhteeseen.
Nuoria täytyy suojata pakonomaiselta laihduttamiselta
Tutkimustuloksen mukaan ylimääräisellä rasvakudoksella ei havaittu nuorilla myöskään yhteyttä valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin.
Lihasmassan suurempi kasvu liittyi tutkimuksessa erityisen hyvään verisuoniterveyteen etenkin miespuolisilla osallistujilla.
Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa pienemmällä lihasmassalla on havaittu yhteys suurempaan sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja syöpien riskiin. Verisuonten normaalin toiminnan ja kehityksen vuoksi onkin tärkeää kerryttää riittävästi lihasmassaa lapsuudesta varhaisaikuisuuteen siirryttäessä.
Lue myös: Neljä keinoa kannustaa lasta liikkumaan
– Toimivat ja terveet valtimot voivat edistää parempaa sydän- ja verisuoniterveyttä myös myöhemmässä elämässä. On tärkeää suojata nuoria pakonomaiselta laihduttamiselta ja ruokailun rajoittamiselta, jotka voivat heikentää verisuonten toimintaa ja johtaa myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin, Agbaje toteaa.
Agbaje huomauttaa, ettei tulosten perusteella silti voi puoltaa merkittävää lihomista, joka muuttaa lihas- ja rasvamassan normaalia suhdetta.
Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden tiedetään lisäävän useiden sairauksien riskiä, ja riskiin vaikuttaa myös matala lihas- ja rasvamassan suhde.
– Painonnousu lapsuudesta varhaisaikuisuuteen siirryttäessä ei kuitenkaan aina ole pahasta sydän- ja verisuoniterveydelle. Se voi olla merkki terveestä lihasten rakentumisesta, joka auttaa sydäntä ja verisuonia pumppaamaan verta ja happea tehokkaasti.
Agbajen mukaan avain parempaan verisuoniterveyteen ja suositeltava tavoite lapsuudesta alkaen on nelinkertainen määrä lihasmassaa rasvamassaan nähden. Tästä neljän suhde yhteen -muistisäännöstä olisi niin sote-ammattilaisten kuin vanhempienkin hyvä olla tietoisia.
Tutkimustulokset haastavat jopa tutkijoita
Agbaje toteaa, että tutkimustulokset haastavat vakiintuneita ajatustapoja. Jopa jotkut tutkijakollegat ovat kyseenalaistaneet tuloksia voimakkaasti.
– Näiden yllättävien tulosten julkaiseminen ei ollut helppoa, ja joiltakin arvioijilta saimme suorastaan vihamielistä palautetta, Agbaje kertoo.
Vaikka osaa tutkimustuloksista on jopa epäilty, Agbaje korostaa, että tiede korjaa itse itseään mittaustekniikoiden, tutkimusasetelmien ja analyysimenetelmien kehittyessä.
– Tieteentekijöiden tulisi aina säilyttää rakentavan kriittinen, objektiivinen ja joustava asenne vakiintuneita ajattelutapoja kohtaan, hän toteaa.
15 vuotta kestäneen seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin Hypertension Research -tiedelehdessä.
Lue myös: Lasten lihavuutta ehkäisee parhaiten… veli tai sisko?
Jaa oma kokemuksesi