Vanhempien ymmärrys lapsen atooppisen ihon hoidosta on vajavaista – Lastenlääkäri nostaa esiin kolme asiaa, jotka kaikkien tulisi tietää
Atooppisen ihon hoitoon liittyy paljon vanhentuneita hoitokäsityksiä, sanoo lastenlääkäri ja allergologi Péter Csonka.
Vaikea atooppinen ihottuma vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja lisää riskiä erilaisille allergioille. Atooppinen ihottuma on kuitenkin niin yleinen sairaus, ettei taudin hankaluutta aina oteta riittävän vakavasti, ajattelee lastenlääkäri ja allergologi Péter Csonka Terveystalosta.
Hänen mukaansa vanhempien käsitykset atooppisen ihottuman tehokkaasta hoidosta kaipaavat myös päivitystä, jotta lapset saisivat oireisiinsa nykyistä parempaa hoitoa. Lastenlääkäri nostaa esiin erityisesti kolme asiaa.
1. Ruokavaliolla ei voida hoitaa atooppista ihottumaa
Aiemmin luultiin, että atooppinen ihottuma johtuu ruoka-aineallergiasta, ja sen takia sairautta hoidettiin hyvinkin suppeilla ruokavalioilla. Nämä ruokavaliot eivät kuitenkaan onnistuneet hillitsemään ihottumaa.
Vanhat hoitokäsitykset saattavat nykyäänkin viivästyttää tehokkaan hoidon aloittamista, Csonka selittää. Sen sijaan että keskityttäisiin lievittämään ihottuman taustalla olevaa tulehdusta, ihottumaa yritetään hoitaa syömisen kautta.
– Jos syö allergisoivaa ruokaa, siitä pitäisi tulla muitakin oireita, kuten oksentelua, huulten turvotusta ja nokkosihottumaa. Eli ihottuma ei ole suorassa yhteydessä allergiaan. Vaikka atooppinen iho ja ruoka-aineallergia ovat toistensa riskitekijöitä, ratkaisu on keskittyä ihon hyvään hoitoon.
2. Atooppinen ihottuma ja allergiat ovat yhteydessä toisiinsa, mutta eri tavoin kuin ennen luultiin
Atooppinen ihon ja allergioiden kytkös on siinä, että lapsi herkistyy ruoka-allergeeneille tulehtuneen ihon kautta. Ne läpäisevät ihon muun muassa kodin pintojen, kuten vaikka keittiön pöydän, sängyn ja sohvan kautta. Niistä tulevat pitoisuudet esimerkiksi kanamunaa, maapähkinää ja maitoa ovat suuremmat kuin äidinmaidosta tulevat, Csonka huomauttaa.
Hänen mukaansa imetys ei olekaan se, mikä altistaa allergeeneille eikä imetysdieetit ole siksi tarpeellisia. Csonka tietää, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jotkut vahvasti puhuvat atooppisen ihottuman ja imetyksen yhteydestä. Seuraajille jaetaan henkilökohtaisia tarinoita siitä, miten imettäjän ruokavalion muutoksella iho lähti paranemaan.
– Ongelma on kuitenkin se, että atooppinen ihottuma on vaikeasti ennustettavissa: se aaltoilee ja tulehduksen voimakkuus vaihtelee, Csonka sanoo.
Siksi tässä hetkessä tapahtuva muutos ihossa ei välttämättä tarkoita, että pitkässä juoksussa olisi tapahtunut muutosta. Näin siis muutos tulee helposti tulkittua johtuvaksi esimerkiksi imetysdieetin aloituksesta.
Csonka kertoo tutkimuksesta, jossa imettävät äidit jaettiin kolmeen ryhmään. Heidän lapsillaan oli todettu kanamuna-allergia ja atooppista ihottumaa. Yksi ryhmä söi majoneesia eli raakaa kanamunaa, toinen ryhmä söi muffinsseja eli kypsennettyä kanamunaa ja kolmas ryhmä ei syönyt kanamunaa ollenkaan. Lopputulema oli, ettei äidin kanamunan syömisellä ollut mitään vaikutusta.
– Eroja ei syntynyt ryhmien välillä, Csonka toteaa.
On myös tutkittu, kuinka paljon äidinmaidosta löytyy ruokaperäisiä allergeeneja: puolelta äideistä niitä löytyy ja puolelta ei. Csonkan mukaan pitoisuudet rintamaidossa ovat kuitenkin kymmeniä tai satojatuhansia kertoja pienempiä kuin lääkärin suorittamassa valvotussa ruoka-altistuksessa.
– Hyvin tiukka ruokavalio voi jopa lisätä herkistymisen riskiä allergioille. Tämä johtuu siitä, että äidin maidossa hyvin pienet määrät allergeenejä tukevat lapsen suoliston kehitystä.
Samalla Csonka korostaa, ettei hänellä ole koskaan tavoitteena mitätöidä potilaidensa vanhempien huolta ja kuvailemia oireita, joita heidän mukaansa lapsilla esiintyy.
– Ruokavalio voi kyllä vaikuttaa lapseen, mutta vaikutukset tulevat muuta kautta kuin äidinmaidosta. Energiaa ei kannatakaan kuluttaa vauva-aikana allergisoivien ruokien etsimiseen ja ruokavalion säätämiseen vaan paikallishoitoon. Totta kai, jos atooppisella lapsella todetaan myös ruoka-allergiaa, se hoidetaan omana asianaan. Mutta harvoin ruokaa poistamalla poistuu atooppinen ihottuma.
3. Uudet lääkkeet tarjoavat vaikeisiin oireisiin helpotusta
Atooppista ihottumaa hoidetaan yleisimmin hyvillä perusvoiteilla. Johdonmukaisuus ja sitkeys on tässä tärkeää, vaikka se olisi raskasta, Csonka muistuttaa. Ja silloin kun iho voi paremmin, pitää jatkaa hoitoa ja rasvaamista.
Tulehduksen merkit on hyvä huomata myös ajoissa, jolloin voi laittaa tulehdusta lievittäviä kortisonivoiteita. Merkkejä tulehduksesta on punoitus ja kutina, lievä punoitus on vain ihon kuivuutta. Röpölöisyys ja kohoumat iholla kertovat jo äitymisestä pahemmaksi.
Lapsille ei voida käyttää kuitenkaan yhtä vahvoja kortisonivoiteita kuin aikuisille, ja käytön turvallisuutta seurataankin tarkkaan. Uusien biologisten lääkkeiden tarjoama apu voikin olla monelle keskivaikeista ja vaikeista ihottuman oireista kärsiville lapsille suuri helpotus, Csonka kertoo. Ne annetaan pistoksina.
Csonkan mukaan on yksi biologinen lääke, joka on jopa mullistanut atooppisen ihon hoidon, mutta valitettavasti se on kallis ja sen saa erikoislääkärin määräyksellä. Keskivaikeaksi tai vaikeaksi atooppinen ihottuma todetaan silloin, kun se ei pysy hallinnassa tulehdusta lievittävillä voiteilla.
– Biologisia lääkkeitä ei tarvitse pelätä. Moni karsastaa sanaa biologinen, mutta ne blokkaavat syvemmällä tasolla oireiden syntymistä paljon tehokkaammin ja täsmällisemmin kuin voiteet. Kortisoni on kuin tulipalon sammuttelua, mutta biologisilla lääkkeillä estetään tulipalon syntymistä, hän toteaa.
Lue myös: Onko lapsellasi atooppista ihottumaa? Rasvaa, kylvetä ja vältä ihon ärsyttämistä
Jaa oma kokemuksesi