Lapsen terveys 12.09.2013 Päivitetty 15.06.2021

Lasten tapaturmat ja ensiapu

Ensimmäisinä elinvuosina lasten tapaturmat sattuvat lähes aina kotona.

Teksti
Toimitus
Kuvat
SKOY

Ensimmäisinä elinvuosina lasten tapaturmat sattuvat lähes aina kotona. Yleisimmin ne ovat kaatumisia, putoamisia, vierasesineiden joutumista hengitysteihin, myrkytyksiä, palovammoja, sähköiskuja ja terävien esineiden aiheuttamia pistohaavoja. Sulien vesien aikaan surullisia tapaturmia ovat lasten hukkumiset järveen, mereen tai syvään ojaan.

Kotitapaturmia ehkäistään parhaiten järjestämällä kotiympäristö lapsen kannalta turvalliseksi sekä ohjaamalla ja neuvomalla lasta. Aikuisten on aina valvottava pientä lasta, lyhyessäkin ajassa voi sattua ja tapahtua.

Suurin osa lasten sairaalassa hoidetuista tapaturmista kohdistuu pään alueelle. Lasten vakavat tapaturmat ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet.

Päävammoihin pitää aina suhtautua huolellisesti. Jos lapsi itkee heti onnettomuuden jälkeen, selvitä, onko hänellä näkyviä vammoja. Itku on luonnollinen reaktio, ja pään kolhuihin lapsen kuuluu reagoida. Jos näin ei ole, tilanne voi olla hyvinkin vakava ja apua on hälytettävä heti. Jos lapsi muuttuu kolhun jälkeen uneliaaksi tai veltoksi tai on muuten normaalista poikkeava, lapsi on syytä viedä lääkäriin.

Lapselle vaaralliset aineet, kuten lääkkeet, pesuaineet, alkoholi, tupakat ja tuhkakupit on aina pidettävä lapsen ulottumattomissa. Sama koskee paristoja ja pieniä magneetteja, jotka lapsi saattaisi niellä. Pikkulasten kodeissa ei kannata kasvattaa myrkyllisiä huonekasveja.

Terävät ja vaaralliset esineet tai työkalut eivät kuulu lasten käsiin. Pöytäliinojen päällä ei kannata säilyttää raskaita maljakoita tai muita painavia, särkyviä esineitä, jotka lapsi voi vetää alas. Myös muovipussit, tulitikut ja tupakansytyttimet ovat vaarallisia lasten ulottuvilla.

Saunassa on syytä olla kiuaskaide, ja keittiössä liesisuoja estää lasta vääntämästä lieden nappuloita tai vetämästä kuumia ruokia päälleen. Keittiön alakaapeista poistetaan kaikki terävät esineet ja raskaat, särkyvät astiat. Kaapit ja laatikot voi myös lukita tai laittaa niihin stopparit.

 

Elvytys »

 

Vierasesine hengitysteissä

Suussa oleva vierasesine, esimerkiksi ruuanpala tai lelun osa voi joutua hengitysteihin ja tukkia ne. Lapsi ei pysty puhumaan, yskimään eikä hengittämään. Hän tuntee tukehtuvansa.

 

Toimi näin

  • Ota lapsi syliisi ja pidä pään taso vartaloa alempana.
  • Lyö kämmenellä 5 kertaa lapaluiden väliin. Sovita lyönnit lapsen kokoon.
  • Jos tämä ei auta, soita 112.
  • Nykäise käsiä nopeasti itseesi päin (Heimlichin ote). Toista tarvittaessa 5 kertaa.
  • Jatka tarvittaessa vuorottelemalla 5 lyöntiä, 5 nykäisyä.
  • Jos vierasesine ei vieläkään irtoa ja henkilö menee tajuttomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys.

 

Ensiapu myrkytykseen

Voit myös soittaa myrkytystietokeskukseen, joka on avoinna 24 t/vrk

puh. (09) 471 977 (suora) tai (09) 4711 (vaihde) (normaalihintainen puhelu)

 

Myrkytystietokeskus vastaa kaikkina viikonpäivinä, ympäri vuorokauden äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Keskus palvelee koko maata puhelimitse. Neuvontaa annetaan yleisölle ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi keskus toimii tarvittaessa tietolähteenä viranomaisille ja tiedotusvälineille. Myrkytystietokeskuksessa ei hoideta potilaita eikä tehdä myrkkymäärityksiä.

 

Palovamma

Palovamman jäähdyttäminen pitää aloittaa heti onnettomuuden tapahduttua, jotta sen eteneminen kudoksissa saadaan pysäytettyä. Parhaiten vamman viilentää ja oireita lievittää viileä (huoneenlämpöinen) vesi. Pinnallista pientä palovammaa voi jäähdyttää 10 – 20 minuuttia.

Viilentämisen jälkeen rakkulainen vamma peitetään puhtaalla sidetaitoksella. Älä käytä mitään voiteita äläkä puhko rakkuloita. Apteekista voi ostaa palovamman hoitoon ns. rasvasiteitä.

Pienet palovammat voi hoitaa itse. Lääkäri hoitaa potilaan kämmentä suuremmat, rakkulaiset vammat sekä kasvojen, käsien ja nivelalueiden vammat.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X