Onko Arttu viskari? Kuusi sanaa päiväkodin hepreaa – ota nämä termit nyt haltuun
Termistö saattaa yllättää, kun jälkikasvu aloittaa päiväkotielämän.
Suomensimme muutamia käsitteitä, jotta pysyisit vaivatta mukana päiväkodin keskusteluissa. Viskari, hyve ja LTO – kohta osaat ne.
Viskari
Muunnos eskarista eli esikoulusta: opetuksen kohteena ovat 5-vuotiaat. Samaan tapaan kuin eskari, myös viskari saa yleensä aamupäivisin suunnitelmallista opetusta.
Tällä hetkellä Suomessa on meneillään kokeilu kuntien tarjoamasta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta 5-vuotiaille.
Vasu ja LEOPS
Ikään kuin kehityskeskusteluita, joissa ”työntekijä” ei itse ole mukana. Vasu on lyhenne varhaiskasvatussuunnitelmasta, LEOPS taas on lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Vanhemmat ja lastentarhanopettaja laativat yhdessä suunnitelman siitä, mitä ja miten lapsi mielellään opettelee sekä miten lapsen kehitystä kannattaa tukea.
Hyve
Taas yksi kehityskeskustelu, jonka pohjana käytetään vasua. Hyve-malli koostuu päivähoidossa käydystä keskustelusta sekä neuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista. Kohteena ovat 4-vuotiaat lapset.
Paviljonkipäiväkoti
Kuulostaa ihanalta pittoreskiltä unelmatarhalta, mutta on todellisuudessa helposti siirrettävä, hieman parakkia muistuttava suorakulmion muotoinen rakennus.
VO
VO on ihminen. Kyseessä on varhaiskasvatuksen opettaja, joka on päivitetty nimike lastentarhanopettajalle, LTO:lle. Meneillään on siirtymäkausi, eikä nimikettä ole vielä muutettu kaikissa kunnissa. Kasvattaja on turvallinen yleisnimi puhekäytössä – harva henkilökunnasta lämpenee tädittelylle! Joukkoon mahtuu myös VEO, joka on varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
Onnea päiväkotitaipaleelle, ja muista lelupäivä!
Kommentit (3)
Tässäkin artikkelissa olisi voinut puhua ensisijaisesti varhaiskasvatuksen opettajista, sillä nimike on ollut käytössä jo lähes viisi vuotta. Lisäksi tarkennan, että koko varhaiskasvatuspäivä, niin pienillä kuin isoillakin lapsilla, koostuu suunnitelmallisesta opetuksesta, jolloin puhutaan kokopäiväpedagogiikasta. Ei siis pelkästään eskari- tai viskariaika.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan, toisin kuin jutussa väitettiin, yhdessä lapsen, huoltajien ja henkilökunnan kesken. Lasta siis tulee aina kuulla häntä koskevaa suunnitelmaa laadittaessa. Toisinaan myös lapset osallistuvat itse keskusteluun, ainakin osaan siitä.
Moni termi on myös kunta tai aluekohtainen. Neuvolan kanssa tehty yhteistyö on esimerkiksi nimetty aina toteuttajan mukaan, eikä ”hyve” esimerkiksi ole itselleni lainkaan tuttu termi.
Avaamatta jäi myös päiväkodin todellinen slangi. Vai mitä sanotte nukkaista, leparista, kuriksista, nepparista tai rollerista?
No ei meillä kyllä lapset osallistuneet varhaiskasvatussuunnitelman tekoon millään tavalla.