Päiväkotiarki on lapselle syystäkin kuormittavaa - päivät ovat usein vanhemman työpäivää pidempiä
Toistuvat toiminnot ja selkeä päivärytmi ovat lapsille tärkeitä, mutta vapaapäivätkin ovat hyväksi.
Jokaisella perheellä on omanlaisensa tarve lapsen varhaiskasvatuksen suhteen esimerkiksi työstä, opiskelusta ja jaksamisesta riippuen.
Siinä missä toisten perheiden on mahdollista vuorotella viemisiä ja hakemisia päiväkodista, on toisissa perheissä asia yhden huoltajan vastuulla. Silloin päiväkotipäivät venyvät helposti aikuisen työpäivää pidemmiksi.
Asetus lasten päivähoidosta kuitenkin määrittää, että lapsen hoitoaika saa yleensä jatkua päivähoidossa yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa. Hoitoajoista on siksi pidettävä kiinni, vaikka ne eivät jättäisi paljoakaan joustoa esimerkiksi työmatkoihin.
Varhaiskasvatuksen hoitoaikoja säätelee myös hoitopaikan päivärytmi
Varhaiskasvatussuunnitelma linjaa, että selkeä päiväjärjestys ja päivittäisten toimintojen rytmittäminen tukevat lapsia, minkä takia on hyvä pyrkiä pysymään lähes samassa rytmissä päivittäin.
Päivä varhaiskasvatuksessa koostuu yleensä ulkoilusta, pienryhmätoiminnasta, ruokailuista ja päivälevosta.
Päiväkodeilla voi olla tarkkojakin talokohtaisia linjauksia siitä, mihin mennessä lapsi on vietävä ryhmään voidakseen osallistua päivän toimintaan esimerkiksi retkipäivinä.
Lue myös: Tiukassa aikataulussa vai spontaanisti milloin missäkin? Lasten päiväunirytmi jakaa mielipiteitä
Pedagoginen opetus tai pienryhmätoiminta tapahtuu tyypillisesti aamupalan ja lounaan välissä. Toistuvien toimintojen sekä selkeän ja ennakoitavan päivärytmin luominen lukeutuvat myös lapsen pedagogisen tuen muotoihin.
Pitkistä hoitoajoista ei tarvitse kuitenkaan olla huolissaan lapsen jaksamisen kannalta, kunhan lapsella on päiväkodissa joku luotettava aikuinen, ja hän saa kotona tarvitsemansa määrän lepoa hoitopäivien välissä.
Rytmistä ja rutiineista lipsuminen ei ole maailmanloppu
Päiväkodin mukaisiin, kellontarkkoihin ruokailuihin tai aikaisiin aamuihin ei tarvitse pyrkiä orjallisesti loma-aikoina tai viikonloppuna, sillä rytmistä lipsuminen korjaantuu takaisin usein itsestään jo maanantaina varhaiskasvatuksessa.
Jotkut lapset voivat esimerkiksi nukkua viikonloppuna kotona vielä kahdet päiväunet, vaikka pärjäävät päiväkodissa yksillä.
Jos pidemmällä lomalla on kuitenkin valvottu hyvin myöhään ja nukuttu puolestaan pitkään, kannattaa rytmin kääntämiseen käyttää aikaa erityisesti lasten kohdalla.
Lasta kannattaa esimerkiksi alkaa herätellä aikaisemmin parikin päivää ennen loman päättymistä, jotta lasku hoidon jatkumiseen olisi pehmeämpi.
Lue myös: Sujuvatko arkiaamut kiireessä ja kiukussa? Oikeanlainen aamurutiini voi pelastaa paljon
Lapsikin tarvitsee lomaa
Kuten aikuisetkin, lapsetkin voivat uupua arjen aikaisiin herätyksiin ja jatkuvaan päivähoidossa olemiseen. Lapsen uupumus voi oireilla esimerkiksi levottomuutena, keskittymisvaikeutena tai vihamielisyytenä.
Kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus ajoittaiseen lomaan myös varhaiskasvatuksessa – verraten koululaisten säännöllisiin loma-aikoihin.
Osa päiväkodeista suosittelee, että lapsilla tulisi olla vuoden aikana noin 15 arkivapaata varhaiskasvatuksesta. Päiväkodin henkilökunta voi suositella lapselle lomaa tarpeen nähdessään, mutta päätös lapsen lomista on vanhemmilla.
Lue myös: Kumpi on taaperolle parempi: kotihoito vai päiväkoti?
Lähteet: Varhaiskasvatussuunnitelma, Finlex, Vipunen, Unijuna
Kommentit (1)
Mistäköhän toimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt on tietonsa haalinut tähän artikkeliin? 🤔