Äitiysfysioterapiaan pääsy hankaloitui entisestään – Miksi synnytysvaurioiden kuntoutusta ei enää korvata?

Suomalaiset äitiysfysioterapeutit ovat jo vuosien ajan yrittäneet saada jokaiselle synnyttäneelle äidille 1-3 maksutonta käyntiä äitiysfysioterapeutin vastaanotolla.

Nykyisellään synnytysvaurioiden kuntoutus jää fysioterapeuttien mukaan usein pinnalliseksi ohjaukseksi, ja seurauksena voi olla pitkäkestoisia toiminnallisia vaivoja. Synnytysvaurio voi olla esimerkiksi sisäelinten laskeuma, lantion virheasento, selkäkipuja, vatsalihasten erkauma tai synnytysarvista aiheutuvia kipuja.

Lue myös: Pitäisikö synnytyksen jälkeen saada ilmainen äitiysfysioterapia? ”Kaikilla ei ole varaa käydä omakustanteisesti”

Suomen Äitiysfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Emma Mälkiä toivoo, että tieto erilaisista synnytysvaurioista ja niiden hoidosta lisääntyisi Suomessa.

– Sitä kannattaisi tutkia, millä tavalla yksikin äitiysfysioterapeutin ohjauskäynti voi vaikuttaa esimerkiksi liikuntatottumuksiin ja huoliin, joita äideillä on kehoistaan.

Valitettavasti äitiysfysioterapiaan pääsy hankaloitui maaliskuun 2023 alusta alkaen entisestään. Äitiysfysioterapiaan ei voi enää saada lääkärin lähetettä eikä yksityisellä äitiysfysioterapeutilla käynnistä saa Kela-korvausta. Muutos on seurausta hallituksen päätöksestä, jonka myötä yksityisten terveydenhoitopalveluiden Kela-korvaus poistettiin.

Lääkärin ja fysioterapeutin vuorovaikutus vaikeutuu

– Vaikka kelakorvaus on rahallisesti pieni, vanhempainpäivärahalla toimeentulevalle korvaus voi olla tärkeä, Mälkiä sanoo.

Osa asiakkaista on hakeutunut fysioterapiaan tai äitiysfysioterapiaan lääkärin lähetteellä, jolloin jokaisesta käyntikerrasta on saanut kelakorvauksen.

– Lähetekäytännön poistuminen vaikuttaa kuitenkin eniten äitiysfysioterapeuttien työhön, Mälkiä kertoo.

– Lääkärin lähetteestä fysioterapeutille käy ilmi hoitava lääkäri sekä hänen ajatuksensa kuntoutuksesta. Fysioterapeutin oli helpompi kohdentaa kuntoutusjaksosta kirjoitettava fysioterapiapalaute oikealle henkilölle. Nyt asiakas itse toimii linkkinä fysioterapeutin ja lääkärin välillä.

Mälkiän mukaan usein käy niin, että juuri ne ihmiset, jotka hyötyisivät eniten fysioterapiasta, eivät sinne omaehtoisesti hakeudu. Lääkärin lähetteellä voi olla ratkaiseva merkitys kuntoutuksen kannalta.

Unohtivatko päättäjät fysioterapian merkityksen?

Koronavuosien jälkeen tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat lisääntyneet. Emma Mälkiä toivoo, että ihmisten pääsy fysioterapiaan, äitiysfysioterapiaan ja liikuntapalveluihin helpottuisi, ei vaikeutuisi.

– Näillä palveluilla on kansanterveydellistä vaikutusta. Myös raskauteen ja synnytykseen liittyvissä vaurioissa ja kiputiloissa fysioterapian roolia tulisi lisätä.

Käykö kela-korvauksen poistumisen myötä niin, että äitiysfysioterapiasta tulee yksityinen palvelu, johon vain hyvätuloisilla on varaa?

– Äitiysfysioterapiaa tulisi olla enemmän tarjolla myös julkisessa terveydenhuollossa. Usein raskauden jälkeisiin oireisiin liittyy toiminnallisia haasteita, joita voidaan ratkoa äitiysfysioterapeutin vastaanotolla. Toisinaan on toki tarpeen käydä myös lääkärin vastaanotolla, esimerkiksi gynekologilla. Jos haaste ei ole toiminnallinen, äitiysfysioterapeutti voi ohjata lääkärin puheille.

Emma Mälkiä toivoo, että äidit eivät jää pärjäämään yksin synnytysvaurioiden kanssa, vaan ottavat yhteyttä äitiysfysioterapeuttiin.

– Usein siitä alkaa vähitellen syntyä suunnitelma, mitä äiti voi itse tehdä tilanteen parantamiseksi.

Lue myös: ”Ei ihme, että tuntuu päässä asti” – synnyttäjän toipuminen ottaa aikansa, ja tätä kaikkea kehossa sillä välin tapahtuu