Mainos: DNA 24.10.2023

Välimatka ei estä yhteydenpitoa Niinan ja Dipeshin monikulttuurisessa perheessä – ”Lapsillakin on sukulaisten kanssa omat viestiketjut”

Niinan ja Dipeshin perhe pitää päivittäin yhteyttä Dipin Lontoon liepeillä asuviin sukulaisiin. Erilaiseen sukulointiin kuuluvat verkkopelit, vilkas Whatsapp-ryhmä ja toisinaan 10 siskonpedissä yöpyvää sukulaista.

Suomalainen Niina ja englantilainen Dipesh tapasivat toisensa 2000-luvun alussa, kun Niina asui vuoden verran Lontoossa. He rakastuivat, mutta Niina joutui palaamaan Suomeen, sillä hänen opintonsa olivat kesken. Puolentoista vuoden jälkeen perässä seurasi Dipesh, tai Dip, kuten häntä ystävien ja perheen kesken kutsutaan.

He asettuivat asumaan Helsinkiin. Niina valmistui ja myös Dip sai töitä. Nykyisin kahden kulttuurin perheeseen kuuluvat myös lapset Kai, 10, ja Kian, 7.

Pariskunta osti asunnon vuonna 2007, meni kihloihin 2008 ja sai esikoisensa 2012.

Kianin ja Kain kotona poikien kaveritkin pääsevät harjoittelemaan englantia.

Päätöstä Suomeen asettumisesta puolsi se, että työn ja perheen yhdistäminen on täällä helpompaa kuin monessa muussa maassa inhimillisen ja perheystävällisen työkulttuurin vuoksi. Silti jokainen uusi elämänvaihe on nostanut kysymyksen kotimaan valinnasta uudelleen pintaan:

”Monikulttuurissa perheissä se voi olla ikään kuin aina avoinna oleva kysymys. Se on siellä pinnan alla meilläkin uusissa kohdissa.”

Dipin perheellä on intialaiset sukujuuret. Melkein kaikki lähisukulaiset asuvat Lontoossa tai sen liepeillä. Vaikka heihin on välimatkaa, yhteydenpito on suomalaisittain ehkä poikkeuksellisenkin tiivistä.

Se tapahtuu pääasiassa Whatsappissa viesteillä ja videopuheluilla. Immediate family -ryhmässä, eli lähimmän perheen ryhmässä, on noin 20 ihmistä: Dipin äiti ja sisarukset sekä heidän puolisonsa ja heidän lapsiaan. Keskustelu on vilkasta, ja Niina ja Dip postaavat ryhmään lähes päivittäin kuvia ja videoita lapsistaan.

Perheen kymmenvuotias pystyy pitämään yhteyttä ulkomaille osin jo itsenäisestikin.

”Hänellä on sukulaisten kanssa omat viestiketjut, ja he myös soittelevat keskenään. Seitsemänvuotias lähettelee sukulaisille etenkin ääniviestejä ja emojeja. Vanhempi poika on pelannut verkkopelejä yhdessä Englannin-serkkujen kanssa. Se on aika moderni tapa pitää yhteyttä.”

Kulttuuriin totuttelua puolin toisin

Niina ja Dipin perhe on kaksikielinen: äiti puhuu lapsille suomea ja isä englantia.

”Minä ymmärrän kaiken, mitä kodissa puhutaan. Dip ymmärtää suomea aika hyvin, mutta jos hän ei keskity kuuntelemaan, punainen lanka saattaa hetkeksi hävitä.”

Kahden kulttuurin läsnäolo näkyy myös ruokapöydässä. Jouluna perhe valmisti intialaista tandoorilammasta Dipin perheen reseptillä, vaikka he viettivät joulua Helsingissä. Välillä kokataan tulista ruokaa ja intialaisia ruokia Niinan lapsuudenperheelle heidän pyynnöstään.

Englannin-perhe rakastaa nykyään ruisleipää ja suomalaista suklaata, joita Niina ja Dip ovat vieneet tuliaisiksi.

”Kun menemme Lontooseen, meiltä kysytään jo viikkoja ennen, mitä meille kokattaisiin ja minne mentäisiin yhdessä syömään. Meidän ovella taas ei voi piipahtaa kukaan naapuri ilman, että Dip on kyselemässä, ottaisiko kävijä teetä tai kahvia.”

Dipeshin ja Niinan perheen juuret ovat kasvaneet Suomeen pikkuhiljaa.

Sukulaisten kanssa yhdessä vietetty aika on intensiivistä yhdessäoloa, silloin kuin sitä siunaantuu.

Äänekäs perheaika on Niinalle nykyisin itsestäänselvyys, vaikka siihen piti aluksi totutella. Dip taas on ihmetellyt suomalaisten rauhallisuutta ja sitä, miksi osa perheistä ei tunnu olevan kovin läheisiä keskenään.

Kun Englannin-perhe käy Suomessa kylässä, Niinan ja Dipin 85-neliöisessä asunnossa saattaa nukkua kymmenen ihmistä siskonpedissä viikon ajan.

”Jollekin suomalaiselle se voisi olla way too much. Meille perhe on kaiken keskiössä.”

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X