Isovanhemman ja lapsen suhteella uskomattomia vaikutuksia molempien hyvinvointiin – Nämä seikat vaikuttavat tutkitusti suhteen laatuun
Isovanhemman ja lapsenlapsen yhteydenpito vaikuttaa myönteisesti molempien hyvinvointiin. Aikuiset, joilla on ollut lapsuudessaan läheinen suhde isovanhempaan, pärjäävät keskimäärin hieman paremmin elämässään, tutkimukset osoittavat.
Evoluutiopsykologien mukaan suhde isovanhempiin, erityisesti isoäitiin, vaikuttaa myönteisesti lapsenlapsen selviytymiseen elämässä. Sekä lapsenlapsen että isovanhemman riski sairastua masennukseen pienenee, jos suhde on läheinen.
Lapsen läheisellä suhteella isovanhempiin on yhteys myös isovanhemman elinikään. Säännöllisesti lapsenlapsiinsa yhteyttä pitävät elävät pitempään.
Tutkimuksissa on myös havaittu, että kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, jotka ovat asuneet jossain vaiheessa isovanhempansa kanssa, pärjäävät elämässä keskimäärin paremmin kuin muualle sijoitetut.
Mitä enemmän lapsella on välittäviä aikuisia ympärillään, sitä parempi on hänen terveytensä ja hyvinvointinsa. Parhaimmillaan isovanhemmat voivat tukea lapsiperheen emotionaalista hyvinvointia.
Isovanhemmat voivat vaikuttaa myönteisesti myös lapsen kielenkäyttöön ja käytöstapoihin. Vuorovaikutuksessa isovanhemman kanssa lapsi oppii, että vanhemman sukupolven kanssa jutellaan vähän toisella tavalla.
Isoäidit avainroolissa
Nykyisin isovanhemmat ovat jakautuneet enemmän lastenlastensa elämään osallistuviin sekä niihin isovanhempiin, jotka eivät juurikaan tapaa eivätkä tunne lapsenlapsiaan.
Isoäidit ovat evoluutiopsykologian ja uusimmankin tutkimustiedon mukaan avainroolissa isovanhemmuuden ylläpidossa. Jos isovanhemmat ovat eronneet, pitää isoisä tilastojen valossa yleensä vähemmän tai ei lainkaan yhteyttä lapsenlapseen.
Gerentologist-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan yhteydenpitoon lastenlasten kanssa vaikuttavat eniten seuraavat asiat:
- Maantieteellinen etäisyys. Kun välimatka on pitkä, tapaamismahdollisuuksia on ymmärrettävästi vähemmän.
- Isovanhemman suhde omaan lapseensa. Jos suhde aikuiseen lapseen on haastava, myös lapsenlapsiin pidetään vähemmän yhteyttä.
- Isovanhemman sukupuoli. Isoisät pitävät tilastojen valossa vähemmän yhteyttä lapsenlapsiinsa kuin isoäidit.
- Isovanhemman siviilisääty. Yhdessä elävät isovanhemmat pitävät enemmän yhteyttä lapsenlapsiinsa kuin eronneet, uudelleen avioituneet ja leskeksi jääneet. Joskus eronneilla on vähemmän taloudellisia resursseja viettää aikaa lastenlasten kanssa.
- Lastenlasten määrä. Kun lastenlasten lukumäärä lisääntyy, yhteydenpito vähentyy. Suuri lastenlasten määrä voi olla isovanhemmalle myös merkittävä taloudellinen satsaus. Joskus isovanhemmat tuntevat huonoa omatuntoa siitä, ettei heillä ole taloudellisesti varaa tarjota lastenlapsille asioita, joita he haluaisivat antaa.
Isovanhemman ei tarvitse puuttua lastenlasten kasvatukseen eikä isovanhemman elämäntyylin tarvitse olla moitteeton. Lapselle on tärkeintä isovanhemman hyväksyvä katse ja rauhallinen läsnäolo. Lapsen hyvinvointia vahvistaa tietoisuus siitä, että ympärillä on vanhemmuutta, useampia kuin yksi kannatteleva perheside.
Joulu- ja syntymäpäivälahjat unohtuvat nopeasti. Isovanhemman läsnäolo elämässä ei unohdu koskaan.
Lähteet: Frequency of Grandparent Contact With Grandchild Sets: Six Factors That Make a Difference. The Gerontologist; Unique Considerations for Children Raised by Grandparents. Psychology Today; On the Grandness of Grandparents. Psychology Today
Kommentit (1)
Kyllä toimiva ISOVANHEMMUUS on ns. Päävoitto ns. elämän LOTOSSA, jos vaan onnistuu saamaan sen ;) Ja Elämän lottovoitto se on myös lapsenlapsellekin !