Lapsella oikeus kaikkiin vanhempiin – myös useampaan kuin kahteen?
Lapselle on voinut muodostua vanhemmuus- ja kiintymyssuhde muihinkin kuin kahteen huoltajaansa. Lainsäädännön tulisi huomioida tämä, todetaan valtioneuvoston tutkimusraportissa.
Nykypäivänä enenevissä määrin on perheitä, joissa lapsi elää useamman kuin kahden vanhemman ympäröimänä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheessä, sijaisperheessä tai apilaperheessä.
Apilaperheellä tarkoitetaan kumppanuusvanhempien perhettä, jossa kolme tai neljä vanhempaa jakaa suunnitelmallisesti lapsen vanhemmuutta lapsen syntymästä lähtien. Apilaperhe voi olla esimerkiksi naisparin ja miesparin yhdessä perustama lapsiperhe.
Hiljattain julkaistun, osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun ”Laki ja perheiden monimuotoisuus” -tutkimushankkeen loppuraportissa esitetään monivanhempaisten perhetilanteiden huomioimista lainsäädännössä.
Lisäksi tutkijat esittävät raportissa, että etävanhempien ja muiden lapsesta huolta pitävien aikuisten asemaa tulee parantaa palveluissa sekä työn ja perheen yhteensovittamisessa.
– Lapset elävät moninaisissa perhetilanteissa. Kaikissa perhetilanteissa lapsella ei edelläänkään ole perustavanlaatuista oikeutta omiin vanhempiinsa. Lainsäädäntömme jättää osan lapsista ilman oikeusturvaa kaikesta tärkeimpiin läheissuhteisiin, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä tiedotteessa.
Nyt lapsella on oikeus useaan huoltajaan, ei vanhempaan
Tällä hetkellä Suomen laki mahdollistaa lapselle oikeuden useampaan huoltajaan. Se ei kuitenkaan ole järjestön mielestä riittävästi.
Lapsen huoltoon liittyvät käytännön kysymykset on ratkottavissa, mutta nykyinen laki ei takaa lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet elatukseen, tapaamiseen ja perintöön liittyvät nimenomaan oikeudelliseen vanhemmuuteen.
Lapselle merkityksellinen kiintymyssuhde useampaan kuin kahteen vanhempaan on voinut alkaa jo syntymästä lähtien esimerkiksi apilaperheessä.
Uusperheessä sen sijaan kiintymyssuhde on saattanut alkaa muodostua vasta vuosienkin päästä lapsen syntymästä riippuen siitä, milloin perhe on aloittanut yhteisen taipaleen. Samankaltainen tilanne saattaa ilmetä lapsen asuessa sijaisperheessä.
Tällainen suhde on mahdollista vahvistaa perheen sisäisellä adoptiolla, mutta toisen alkuperäisistä vanhemmista on nykylainsäädännön mukaan luovuttava oikeudellisesta vanhemmuudesta. Usein lapsen etu todellisuudessa vaatisi sekä suhteen luomista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä jo olemassa oleviin vanhempiin.
Lapselle tärkeän kiintymyssuhteen katkeaminen on uhka lapsen hyvinvoinnille, muistuttaa Jämsä.
Sateenkaariperheet ry esittää, että lainsäädännössä on huomioitava myös niiden lasten tilanne, jotka ovat syntyneet apilaperheisiin ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa.
Lue myös: ”Äiti on enemmän rooli kuin sukupuoli”, sanoo muunsukupuolinen Kaino
Jaa oma kokemuksesi