Lukijat kertovat tavaroiden hämmentävistä katoamisista: ”Pyykkikoneesta löytyi tortillalätty.”
Kun lapsiperheessä katoaa kaukosäädin tai puhelin, kannattaa kurkistaa ensin kaiuttimien sisään ja sen jälkeen omiin taskuihin.
”Avainnippuni katosi eräänä toukokuisena päivänä kuin – puff – tuhka tuuleen. Sitä ei löytynyt mistään. Kun syyskuussa alkoi uusi jumppakausi, avaimet löytyivät tyttäreni jumppakassin sivutaskusta, jonne olin laittanut ne jumppaseuran kevätnäytöksen jälkeen. Kassi oli nostettu vaatekaapin naulaan odottamaan syksyä. Joskus kun lapseni on purkanut kauppakassia, rahapussini on oudosti kadonnut. Myöhemmin se on saattanut löytyä jääkaapin hyllyltä.”
”Perheemme itkuhälytin hävisi. En löytänyt sitä mistään. Olin nähnyt sen viimeksi autossa, mutta sitten se oli kadonnut. Sitkuttelimme liki pari kuukautta ilman itkuhälytintä, kunnes tuli aika pestä turvaistuinten päälliset. Ja kas kummaa: sieltä istuimen takaa se hälytin sitten löytyi. Siellä se oli ollut koko ajan. Ilmeisesti joku näppäräsorminen oli sen sinne tunkenut.”
”Lähdin sadan kilometrin päähän kaupoille mieheni ja 1,5-vuotiaan poikamme kanssa. Menimme syömään, ja riisuin pojalta ulkohaalarin pois. Silloin kuului kolaus, mutta en ajatellut sitä sen enempää. Kun olimme syöneet ja teimme lähtöä, huomasin lattialla kaukosäätimen. Katselin sitä ihmeissäni, sillä se oli aivan samanlainen kuin meillä kotona. Mietin, että voiko se tosiaan olla meidän. No olihan se. Se oli ollut pojan ulkohaalarin hihassa. Onneksi löysimme sen, sillä enpä olisi osannut jälkeenpäin soittaa ravintolaan ja kysyä, että sattuuko teiltä löytymään ylimääräinen kaukosäädin.”
”Olin pari viikkoa ilman kotiavaimia, kun 1-vuotias esikoiseni oli leikkinyt niillä. Lopulta avaimet löytyivät parisängyn päädystä lattialta. Olemme usein etsineet myös mieheni avaimia, ja ne ovat löytyneet subbarin tai kaiuttimen sisältä, koska niissä on juuri avainnipun mentävä, sopiva kolo. ”
Katso pyykkikorista
”Pankin tunnuslukulistani meni kerran hukkaan, ja etsin sitä kaikkialta. Hain jopa pankista uuden listan. Jonkin ajan kuluttua vanhat tunnukset löytyivät mieheni kitaran sisältä.”
”Olin laittamassa astianpesukonetta päälle, kun huomasin, että koneen pohjalla kiilui jotain epätavallista: minun kotiavaimeni. Asialla oli ollut 3-vuotias lapseni.”
”Pyykkikoristamme löytyy nykyään leluja, kaukosäätimiä ja milloin mitäkin. Puhelimeni löytyi 1-vuotiaan lapseni jäljiltä eteisen hansikaskorista.”
”Etsin lasteni kanssa telkkarin kaukosäädintä, eikä sitä löytynyt mistään. Sitten 4-vuotias tyttäreni huudahti, että hei äiti sehän on sinulla kädessä.”
”Avaimeni menivät hukkaan, ja siivosin koko talon aivan julmetussa paniikissa. Tutkin joka paikan ja katsoin jopa tulisijat leivinuunia myöten. Pengoin myös roskikset ja pullopussit. Sitten muistin, että Lauri, 3, leikki aiemmin isänsä aurinkolasikotelolla. Tuo kotelo oli nököttänyt koko raivosiivouksen ajan olohuoneen pöydällä. No siellä sisällähän ne avaimet olivat.”
”Täytin pyykkikonetta, ja sieltä löytyi tortillalätty.”
Pienet sormet asialla
”Plussa-korttini löytyi kerran seinässä olevasta raosta, sillä 3-vuotias poikani oli tunkenut sen sinne sanoen, että nostan rahaa.”
”7-vuotiaan poikani puhelin oli kateissa koko kesän. Yritimme etsiä sitä kymmeniä kertoja, tuloksetta. Panin ilmoituksen jopa Facebookiin, jos joku vaikka löytäisi sen kyliltä. Kuoletin sim-kortin ja hommasin uuden puhelimen. Syksyllä kaivoin kevättakkini esiin ja ihmettelin, että kylläpä se painaa paljon. Tsadaa: pojan puhelin oli takin taskussa. Luultavasti olin itse laittanut sen sinne ’talteen’.”
”Kun tyttäreni oli 3-vuotias, pikkuautomme katosivat mystisesti syksyllä. Kun keväällä vaihdoin verhoja, ihmettelin, että miksi ne painavat niin paljon. Syy selvisi pian: kaikki pikkuautot oli tungettu verhon alataitokseen. Onneksi en heittänyt verhoja suoraan pesuun.”
”Kadotin ajokorttini, enkä kovista etsinnöistä huolimatta löytänyt sitä, joten tilasin uuden. Myöhemmin jääkaappimme meni rikki, ja kun aloimme siirtää sitä pois uuden tilalta, ajokorttini löytyi. Se oli ollut koko ajan jääkaapin alla. Pienet sormet olivat olleet asialla.”
”Pojallani oli nallepotkuauto, jossa oli rinkulakorvat. Kerran etsin pari päivää avainnippuani, ja lopulta se löytyi potkuauton korvasta, koska poikani oli käynnistänyt avaimilla potkuautoaan.”
”Minun pankkitunnukseni olivat hukassa, ja löysin ne lopulta roskiksesta pureskeltuina. Menin pankkiin hakemaan uusia ja kerroin, että 1-vuotias lapseni oli syönyt tunnukset käyttökelvottomiksi. Virkailija totesi, että ensimmäistä kertaa hän kuulee lapsen syöneen ne, sillä yleensä koirat ovat olleet asialla.”
Lähde: Kaksplussan Facebook-ryhmä
Jaa oma kokemuksesi