Miten suhteessa näkyy, että toinen on aamuvirkku ja toinen yökyöpeli? Elisa & Mikael kertovat
Minä ♥ sinua -juttusarjan pari Elisa Salo, 41, ja Mikael Ahlfors, 44, asuvat Helsingissä. Perheeseen kuuluvat tytär Saaga, 3, ja Mikaelin poika Tuure, 9.
En ole aamuihminen, myöntää järjestelmällinen perheenisä Mikael. Sen sijaan puoliso Elisa on aamuvirkku ja rakastaa luovaa kaaosta. Ehkä parisuhteen salaisuus on tasapaino – hankalaan vuorokauden aikaan vain toinen on huonolla tuulella.
Miten teistä tuli pari?
Mikael: Tapasimme keväällä 2014, kun osallistuin Elisan vetämälle ilmaisukurssille. Kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä uskaltauduin pyytämään Elisaa kahville Facebookissa.
Elisa: Annoin Mikaelin hieman ymmärtää, että minua voi pyytää kahville. Ja sitä kahvia sitten juotiin – juteltavaa riitti. Suhteemme ei lähtenyt heti käyntiin, vaikka välillämme oli romanttinen vire. Kävimme useammilla treffeillä, ennen kuin tapailumme muuttui suhteeksi.
Mihin ihastuit toisessa?
Elisa: Näin ensin Mikaelin silmät ja ajattelin, että onpa ihanat. Se oli sellainen klassinen rakkautta ensi silmäyksellä -kohtaaminen. Tunne vahvistui, kun tutustuimme toisiimme.
Mikael: Ihastuin Elisan iloisuuteen, energisyyteen ja siihen, miten hän ottaa toiset ihmiset huomioon.
Miten teistä tuli perhe?
Mikael: Muutimme nopeasti yhteen. Minulla on yhdeksänvuotias poika Tuure aiemmasta suhteestani. Hän asuu vuoroviikoin luonamme. Suhteemme alku oli epävarmaa aikaa. Olin eronnut, ja uusi elämäntilanne vaati kaikilta osapuolilta sopeutumista. Jo varhaisessa vaiheessa oli selvää, että haluaisimme perustaa perheen yhdessä.
Elisa: Minä taisin silti olla se, joka otti ensimmäisenä puheeksi yhteisen lapsen hankkimisen. Tyttäremme Saaga syntyi huhtikuussa 2016.
Mikä on parasta yhdessäoloa?
Elisa: Parasta on, että saa olla yhdessä. Välillä tuntuu, ettei siihen ole riittävästi aikaa. Käymme paljon teatterissa ja elokuvissa. Saagan ja Tuuren kanssa vietämme aikaa kotona, luemme ja puuhailemme pihallamme. Käymme välillä koko perheen voimin taidenäyttelyissä.
Mikael: Parasta on käydä kahdestaan katsomassa hyvää teatteriesitystä ja istua sen jälkeen juomaan lasillinen viiniä tai kuppi kahvia, jutella rauhassa ja irtautua hetkeksi perhe- ja työarjesta.
Mistä riitelette?
Mikael: Meillä ei ole suuria riitoja koskaan, mutta välillä kiistelemme siivouksesta ja järjestyksen pitämisestä. Olen hyvin järjestelmällinen ja jossain määrin minimalistikin. Minulle on tärkeää, miltä asiat näyttävät ja millaisessa tasapainossa esineet ovat suhteessa toisiinsa.
Elisa: Minä puolestani olen kaoottinen ja tottunut siihen, että ympärilläni on paljon tavaroita. Saan inspiraatiota luovasta kaaoksesta. Yhteiselomme on tässä suhteessa kompromissia.
Millainen tunnelma teillä on aamiaispöydässä?
Mikael: Emme syö aamupalaa yhdessä, sillä heräämme yleensä eri aikaan. Inhoan aikaisia herätyksiä ja olen aamuisin huonolla tuulella. Elisa on melkein aina syönyt aamiaisen siinä vaiheessa, kun minä herään.
Lue myös: Lapsen aamuhidastelu kiristää hermoja – mitä ihmettä sille voi tehdä?
Elisa: Olen aamuvirkku. Nautiskelen omasta ajastani ja luen päivän lehden rauhassa, jos Saaga ei ole vielä herännyt. Olen aamuisin hyvällä tuulella. Mikael on iltaisin hyväntuulinen ja valvoo pidempään. Minä taas olen iltaisin väsynyt ja vähän kärttyinen.
Mitä olette toisiltanne oppineet?
Elisa: Olen totutellut minimalistisempaan sisustustyyliin Mikaelin opastuksella. Lisäksi olen oppinut häneltä rentoutta ja sen, että jokaisen asian eteen ei tarvitse nähdä niin kauheasti vaivaa.
Mikael: Minä puolestani ole oppinut, että kaiken ei tarvitse aina olla niin justiinsa. Ja että jos haluaa tehdä jonkun asian, se pitää tehdä. En silti ole yhtä aikaansaava ja työteliäs kuin Elisa. Nautin voidessani olla tekemättä mitään.
Lue myös: En ole aamuihminen, mutta haluaisin – tee nämä pienet muutokset elämääsi
Juttu julkaistiin Kaksplus-lehdessä 5/19.
Jaa oma kokemuksesi