Parisuhde 11.06.2016 Päivitetty 10.06.2024

Oletteko Etäinen perhe vai Rajaton äiti -perhe? Tunnista oma perhetyyppisi!

Yhtenäinen, etäinen, perinteinen vai kriisiytyvä? Tunnista perhetyyppisi, niin voit puuttua pulmiin ajoissa. Psykologi esittelee erilaiset perhetyypit ja niiden tyypillisimmät ongelmat.

Teksti
Sanna-Kaisa Hongisto
Kuvat
Paula Kukkonen/Otavamedia

Lapsen syntymä ei muuta perheen perusluonnetta, vaan perhetyyppi on havaittavissa jo raskausaikana. Tampereen yliopiston tutkijat ovat löytäneet suomalaisperheiden joukosta seitsemän eri perhetyyppiä.

Kun tunnistat oman perhetyyppisi, voit myös puuttua pulmakohtiin ajoissa.

Oletteko kenties yhtenäinen, etäinen vai kriisiytyvä perhe? Tutkija, psykologi Jallu Lindblom kommentoi ja antaa vinkkejä erilaisille perheille.

Lue myös: Näin vältät rahariidat parisuhteessa

Yhtenäinen perhe: Vauva saa täyden huomion

Mika ja Anna olivat olleet yhdessä viitisen vuotta, kun Anna tuli raskaaksi. Vauvan saaminen ja vastuu jännitti molempia, mutta Anna tiesi syvällä sisimmässään, että hän pärjäisi vauvan kanssa ja sopeutuisi äidin rooliin.

Iltaisin nukkumaanmennessä Mika kosketteli Annan vatsaa ja iloitsi, kun vauva vastasi potkuin. Kun vauva syntyi, Mika piti pari viikkoa isyyslomaa ja teki enimmän osan kotitöistä, kun Anna toipui synnytyksestä.

Viikkojen kuluessa Mika alkoi epäillä, tarvittiinko häntä, sillä Anna selviytyi vauvanhoidosta yksinkin. Pian Mikaa alkoi rasittaa se, että Anna tuntui ajattelevan vain ja ainoastaan vauvaa, joka oli saanut nimen Pekko.

Mikaa alkoi pelottaa, että parisuhde jyräytyisi vaippavuoren alle. Palautuisiko seksielämä ennalleen?

Kun Pekko oli noin vuoden ikäinen, Mika huomasi, että hän oli yhtä tärkeä lapselle kuin Annakin. He olivat yhtä mieltä monista kasvatusasioista, kuten siitä, että tärkeintä oli tukea lapsen perusturvallisuuden kehitystä. Kun Pekko yski tai itki yöllä, molemmat pomppasivat pinnasängyn viereen.

Lue myös: Veikö lapsi läheisyyden parisuhteesta? 3 syytä helliä kumppania

Etäinen perhe: Vanhempien riidat repivät perhettä

Ensimmäisen lapsen tulo oli iloinen uutinen etenkin Helenalle mutta myös Larille. Toisen lapsen he tekivät Helenan aloitteesta ensimmäisen kaveriksi.

Vaikka Helena kantoi päävastuun lapsista omasta halustaan, hänen hermonsa olivat kireällä. Hän purki kiukkunsa Lariin, ja riitoja oli usein. Parisuhde tuntui viilentyneen jo ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.

Yhtenä iltana Helena väläytti ajatuksen kolmannesta lapsesta. Hän oli aina halunnut suurperheen. Larista ajatus oli ihan hyvä, etenkin, kun se saattaisi lähentää heitä ja lisäisi Helenan kiinnostusta seksiin.

Kun uusi vauva sitten syntyi, ja isommat lapset vaativat huomiota, perhe-elämän pyörittämiseen tarvittiin molempia. Kinaa tuli tiskikoneen täyttämisestä, lasten nukutuksesta ja kaikesta mahdollisesta. Helena ja Lari ajattelivat, että riitely oli heidän tilanteessaan normaalia.

Helenan ystävä huomautti joskus, että he puhuivat toisilleen aika töykeästi. Helena vastasi, että se oli heidän tyylinsä. Salaa häntä kuitenkin häiritsi se, että Lari oli riitojen jälkeen töykeä myös lapsille.

Kun Helena uppoutui synkkiin ajatuksiin, Tino-vauva kujerteli tai pelleili päristelemällä suutaan. Helena tuli paremmalle tuulelle pojan touhuista ja tunsi mielihyvää siitä, että lapsi huomioi hänen tunteensa.

Lue myös: Näin lopetat riitelyn kotitöistä: 3 vinkkiä psykologilta

Rajaton äiti -perhe: Vauvanhoito ahdistaa

Kun Janika sai raskaustestistä positiivisen tuloksen, ilon tilalle hiipivät pelon tunteet. Kestäisikö hänen kehonsa raskauden? Jaksaisiko hän hoitaa vauvaa päivästä toiseen?

Janikaa rauhoitti ajatus siitä, että Heikki varmasti jaksaisi, vaikka hänen omat voimansa hupenisivat.

Janika huolestui myös siitä, voisiko hän aiheuttaa keskenmenon syömällä jotakin väärää. Huolet hellittivät, kun hän puhui niistä Heikille, joka on herkkä kuten Janikakin. Yhdessä he miettivät vauva-asioita joskus yömyöhään.

Heikki arveli, että Janikan huolestuneisuus johtui raskaushormoneista. Hän uskoi, että vauvan synnyttyä Janika ottaisi ohjat vauvanhoidossa ja selviytyisi kuten muutkin naiset.

Imetys oli Janikalle aluksi hankalaa, ja se hermostutti molempia. Heikkiä häiritsi myös se, että Janika vaati häneltä mielipidettä sellaisiin asioihin kuin vauvan röyhtäytykseen. Heikki oli tottunut ottamaan vastuuta isoista päätöksistä kuten siitä, millainen auto ostettiin, mutta vauvanhoidosta hän tiesi yhtä vähän tai vähemmän kuin Janika.

Janikan oli myös vaikea kestää vauvan itkua. Joskus se tuntui hänestä niin ahdistavalta, että hänen oli pakko antaa vauva Heikille ja mennä itse toiseen huoneeseen itkemään. Janika kuitenkin selviytyi neuvolapsykologin avulla, ja lopulta vastuun kantaminen vahvisti hänen itseluottamustaan.

Lue myös: Parisuhde raskausaikana

Myös nämä perheet nousivat esiin tutkimuksissa:

Perinteinen perhe

Isä tuo rahat kotiin, ja hänellä on parisuhteessa määräysvaltaa äitiin. Äiti rasittuu vauvan hoitamisesta ja kotitöistä, joita hän tekee enemmän kuin isä.

Työnjaon epäsuhta voi rasittaa parisuhdetta, mutta toisaalta se voi korostaa myönteisesti rooleja miehenä ja naisena. Mikäli pariskunta on tyytymätön, heidän olisi löydettävä tapoja jakaa kotitöitä.

Perinteisten perheiden lapset eivät yleensä hätkähdä pienestä, koska he ovat perheympäristössään tottuneet kohtaamaan ristiriitoja ja oppineet vanhempien tukemina säätelemään tunteita.

Lue myös: Onko aina kiire? 13 ajanhallintavinkkiä lapsiperheille

Eriävien näkemysten perhe

Äiti ja isä kokevat perhesuhteet aivan eri tavalla. Äidin mielestä perhe-elämä sujuu hyvin ja perheenjäsenten välillä on riittävästi lämpöä. Isän mielestä parisuhde ja sen mukana koko perhekuvio on tärveltynyt. Hän tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi.

Vauvan tulo on usein vähentänyt seksin määrää. Se on isälle kuin lopun alkua, mutta äiti ei koe tilannetta ongelmalliseksi.

Vanhempien eriävät näkemykset eivät aiheuta lapsille merkittäviä ongelmia. Pariskunta voisi hyötyä siitä, että he keskustelisivat joskus parisuhdeasioista: näkemyksistään, toiveistaan ja peloistaan.

Lue myös: Irti kiireestä: 5 vinkkiä rennompaan arkeen

Rajaton isä -perhe

Isällä on omia ongelmia ja epävarmuuksia, joiden setvijäksi hän tarvitsee äitiä. Isä pitää itseään taitamattomana vanhempana, joka ei selviydy vauvanhoidosta.

Perhesuhteet eivät muutu yhtä ongelmallisiksi kuin rajaton äiti -perheissä. Selitys lienee se, että isät eivät yleensä joudu vauvan syntyessä niin koville kuin äidit, eli vauvavuosi ei välttämättä kärjistä isien ongelmia.

Perhe voi hyötyä esimerkiksi siitä, että isälle ja lapselle järjestyy kahdenkeskistä aikaa, joka vahvistaa isän luottamusta vanhemmuuteensa.

Lue myös: Isän synnytyksen jälkeinen masennus on luultua yleisempää

Kriisiytyvä perhe

Perhe on ollut tasapainoinen raskausaikana, mutta vauvavuoden aikana parisuhde ajautuu karille. Etenkin nuoret pariskunnat voivat kokea siirtymän romanttisesta suhteesta vanhemmuuteen yllättävän suurena muutoksena.

Vauvan koliikki, unirytmin ongelma tai vakava sairaus voi olla osasyy romahdukseen. Perheeseen on voinut kasautua muita ongelmia, kuten läheisten menetyksiä tai työttömyyttä.

Apua on syytä hakea esimerkiksi perheneuvolasta. Vanhempia voi auttaa jaksamaan yhdessä ajatus siitä, että suurin kriisi väistyy yleensä ensimmäisen vuoden jälkeen.

Lue myös: Perhehoroskooppi: näin tähtimerkit vaikuttavat perhedynamiikkaan

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X