Yksi taito vaikuttaa merkittävällä tavalla ihmissuhteidemme laatuun – Ilman sitä tyytymättömyys, stressi ja arvottomuuden kokemukset lisääntyvät
Korkeatasoinen kuunteleminen on arjen terapiaa. Se vahvistaa itseluottamusta, kognitiivista joustavuutta sekä yhteyttä ihmisten välillä.
Tulla kuulluksi voi parhaimmillaan tuntua miltei samalta kuin tulla rakastetuksi. Toistuvat kokemukset siitä, ettei tule kuulluksi, vahvistavat pahimmillaan ajatusta siitä, ettei ole rakastettu ja arvostettu.
Korkeatasoista kuuntelemista tutkivan Guy Itzchakovin mukaan kuunteleminen on tyydyttävän vuorovaikutuksen perusta. Jos parisuhteessa ja perhe-elämässä ei ole riittävästi hyvälaatuista kuuntelemista, tyytymättömyys, stressi ja arvottomuuden kokemukset lisääntyvät.
Kuuntelemisen taito on sekä sosiaalisten suhteiden että oppimisen kannalta tärkeä taito. Sen merkitykseen ei ole vieläkään täysin herätty, ja siksi kasvatuksessa painotetaan edelleen passiivisista kuuntelemista. Meitä opetetaan joko olemaan sujuvasti äänessä tai kuuntelemaan hiljaa. Aktiivista ja keskustelukumppania kunnioittavaa kuuntelemista opetetaan harvemmin.
Itzchakovin mukaan olisi tärkeää harjoittaa nimenomaan aktiivista ja korkeatasoista kuuntelemista. Korkeatasoisella kuuntelemisella hän tarkoittaa vuorovaikutusta, jonka tunnusmerkkejä ovat katsekontakti, vastavuoroisten kysymysten esittäminen sekä myönteinen kehonkieli.
Kuulluksi tulemisen kokemuksella on mittava vaikutus ihmissuhteiden laatuun sekä kuulluksi tulleen itseluottamukseen, kognitiiviseen joustavuuteen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja suhteeseen sitoutumiseen.
Oli sitten kysy lapsen ja vanhemman suhteesta, parisuhteesta tai työsuhteesta, kuulluksi tulleet ovat tyytyväisempiä suhteeseen ja sitoutuvat siihen vahvemmin.
Kuunteleminen on arjen terapiaa
Jokapäiväiset kokemukset kuulluksi tulemisesta voivat vaikuttaa ihmismieleen samalla tavoin kuin terapia.
Kun koet, että sinua todella kuunnellaan, ryhdyt jakamaan enemmän ajatuksiasi, kokemuksiasi sekä tunteitasi. Itseluottamus vahvistuu ja se vaikuttaa myönteisesti myös muihin vuorovaikutussuhteisiin.
Läheskään kaikki eivät ole hyviä kuuntelemaan. Itzchakovin mukaan kuuntelemisen taito on osittain synnynnäinen piirre, mutta myös taito, joka kehittyy harjoituksen myötä. Myös esimerkiksi tutkijat ja toimittajat, jotka kuuntelevat työkseen ihmisten puhetta, oppivat todella kuuntelemaan vasta tuhansien tuntien harjoittelun myötä.
Jotkut ihmiset eivät pidä kuuntelemista kovinkaan tarpeellisena tai kiinnostavana.
Vuorovaikutus, jossa toinen ei kuuntele eikä ymmärrä puhettasi, on näännyttävää. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset perheessä eivät useinkaan johdu siitä, etteikö puhetta olisi riittävästi, vaan enemmänkin siitä, että kuunteleminen on heikkotasoista.
Kuuntelemisen taitoa voi parantaa
Heikon kuuntelijan tunnistaa siitä, ettei hän malta odottaa omaa puheenvuoroaan, vaan puhuu päälle. Hän ei esitä keskustelukumppanille kysymyksiä lainkaan tai kysymykset ovat epäolennaisia.
Hän viestii kehonkielellään, ettei keskustelu juurikaan kiinnosta häntä. Hän saattaa myös käyttää epäkunnioittavaa kehonkieltä, kuten ylimielistä naurahtelua tai ilmeitä, joilla hän osoittaa pitävänsä puhujaa tyhmänä.
Huonot tavat kuuntelemisessa vahingoittavat vuorovaikutuksen molempia osapuolia. Yhteys jää heikoksi, stressi ja tyytymättömyys lisääntyvät – suhteen laatu heikentyy.
Joskus kuuntelemisen taidot voivat olla heikot tarkkaavaisuushäiriön, kielellisten vaikeuksien tai hyvin aktiivisen temperamentin vuoksi. Kuuntelemisen taitoa voi kuitenkin aina parantaa.
“Yritä kuunnella niin, että opit jotain uutta”, Itzchakovin kehottaa. Usein pidämme läheisiä itsestäänselvyytenä ja kuvittelemme tuntevamme heidät jo läpikotaisin. Joskus tämä johtaa vuorovaikutuksen latistumiseen ja tylsistymiseen. Vuorovaikutus toistaa samaa rataa vuodesta toiseen.
Yritä kysyä kysymyksiä, jotka auttavat sinua ymmärtämään paremmin. Kysy kysymyksiä, jotka avaavat toisesta jotain uutta, mitä et ole aiemmin ymmärtänyt tai ottanut huomioon.
Kuuntelemistaitojen perustan luovat keskittyminen ja kunnioitus. Jos et aina pysy kunnioittamaan keskustelukumppania, kunnioita kuuntelemista.
Lähteet: How to foster perceived partner responsiveness: High‐quality listening is key (wiley.com), Does Anyone in Your Life Give You High-Quality Listening? (Psychology Today)
Jaa oma kokemuksesi