Ruoka 15.08.2024

Puhutko huomaamattasi lapselle negatiivisesti ruoasta? – ”Kaikenlainen latautunut puhe olisi hyvä karsia”

Se, miten ruoasta puhutaan lapsuudessa, vaikuttaa tutkitusti muun muassa ruokavalintoihin ja painonhallintaan myöhemmässä iässä.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Ruokailulla on taipumusta olla herkkä asia niin vanhemmille kuin lapsille. Terve suhde ruokaan on arvokas asia, ja sitä kannattaa vaalia.

Nykyvanhempien lapsuudessa herkuttelua ja esimerkiksi rasvaisia ruokia oli monissa perheissä tapana kauhistella – jopa niitä syödessä. Sellainen ei ole kannattavaa.

– Kaikenlainen latautunut puhe syömiseen liittyen olisi hyvä karsia sanavarastosta. Herkkujen tai minkään muunkaan ruoan äärellä ei tule sättiä itseään, kauhistella niistä kertyviä kiloja tai päivitellä joidenkin ruokien epäterveellisyyttä, toteaa ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalon tiedotteessa.

Herkkuja voi säännöstellä, mutta herkkupäivä ei kannata

Erilaisten ruokien ja makujen maistelu yhdessä kasvattaa lasta. Ruoasta kannattaa puhua avoimesti, ja kokemuksia ja mieltymyksiä on hyvä jakaa yhdessä perheenä.

Jälkiruokaa voi tarjota silloin, kun se perheelle parhaiten sopii. Aikuiset kuitenkin huolehtivat, että määrä pysyy kohtuullisena.

– Vanhemman tehtävä on herkuttelussakin rajata, mikä määrä minkäkin ikäiselle lapselle on sopiva. Yleisenä nyrkkisääntönä voisi olla, että oman kourallisen kokoinen määrä jälkiruokaa tai herkkua on sopiva määrä. Jos herkuttelusta tulee huono olo, on määrä ollut liian suuri, Englund neuvoo.

Erillistä herkkupäivää Englund ei suosittele. Jos herkuttelu keskittyy vain yhteen viikonpäivään, kasvattaa se helposti käsitystä siitä, että herkuista nauttiminen on jotakin, mistä tulee tuntea syyllisyyttä.

– Mikään yksittäinen ruoka ei pilaa terveyttä, tee terveeksi tai esimerkiksi onnelliseksi. Päivittäinen kourallinen jälkiruokaa on vain pieni osa kaikesta syömisestä.

Kehon viestien kuuntelu on osa syömiseen liittyviä taitoja. Jälkiruoka ei tulisi olla rangaistus tai palkinto esimerkiksi lautasen tyhjäksi syömisestä.

– Olisi hyvä, jos lapsi saisi itse kertoa, milloin maha on täynnä – ja tätä myös kuunnellaan. 

Salliva suhtautuminen ruokaan ja herkutteluun nimenomaan hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta auttaa lasta tutkitusti terveempään ruokasuhteeseen, parempiin ruokavalintoihin ja painonhallintaan myöhemmässä iässä.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X