Helena aloitti työttömänä yksinhuoltajana sijoittamisen – vain muutaman vuoden jälkeen hän pääsi nauttimaan 30 000 euron varoista
Perintätoimistot tulivat tutuiksi, kun Helena yksinhuoltajana lykkäsi laskujen maksamista. Lopulta hän kyllästyi siihen, että kaikki rahat, jotka tulivat, myös menivät.
Helena Rostedt, 33, oli treffeillä uuden tuttavuutensa kanssa ja mietti: voiko oikeasti olla mahdollista.
Treffikumppani oli juuri kertonut, että hän oli sijoittamalla kerännyt lapsensa tilille säästöjä. Helenan suu loksahti auki, kun hän näki summan.
– Ihmettelin, miten hän on sen tehnyt. Lapsella oli enemmän varallisuutta kuin minulla, kahden pienen lapsen yksinhuoltajalla.
Siihen asti vajaa kolmekymppinen Helena ei ollut halunnut ajatella raha-asioita, etenkään säästämistä tai sijoittamista. Ne eivät tuntuneet mahdollisilta työttömästä yksinhuoltajasta, jolla oli alle 1600 euron kuukausitulot.
– Olin kyllästynyt laskemaan rahojani joka ikisellä kauppareissulla. Päätin, että en jaksa tällaista enää.
”Vertasin itseäni kahden työssä käyvän vanhemman perheisiin”
Kun Helena oli parikymppinen, hänellä oli tapana hakea pätkätöitä esimerkiksi ruokakaupasta.
Merkonominopinnot olivat jääneet kesken, kun Helena oli vaihtanut kaupunkia ja muuttanut lapsuudenkodin maisemista Helsinkiin. Hän kuitenkin haaveili opiskelusta korkeakoulussa, oikeus- tai valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Vuonna 2008 Helena työskenteli au pairina Sveitsissä – pätkätyöt mahdollistivat sen, että Helena pääsi matkaamaan Yhdysvaltoihin, yleensä kuukaudeksi kerrallaan.
Kun Helena pohti seuraavaa siirtoa elämässään, hän huomasikin 21-vuotiaana odottavansa esikoistaan.
Vaikka raskaus yllätti, äitiys ja lapsen kanssa oleminen tuntui luontevalta. Suuren perheen kasvattina Helena oli tottunut huolehtimaan pienemmistä sisaruksista.
Helena asui lapsen kanssa pienissä vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla. Töitä oli vaikea saada ilman koulutusta.
Olo oli rauhaton. Helena suuntasi päivisin usein ostoksille hankkimaan itselleen ja lapselle uusia vaatteita sekä kenkiä. Mukaan tarttui usein myös kosmetiikkaa.
– Vertasin itseäni sukulaisperheisiin, joissa oli kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Lisäksi olin tylsistynyt, mutta ennen kaikkea paikkasin shoppailemalla ulkopuolisuuden tunnetta, jota perhetilanne aiheutti.
Perintätoimistot kävivät Helenalle tutuiksi. Ulosottoon asti laskut eivät menneet, mutta usein Helenan oli pyydettävä eräpäivän siirtoa.
Oikeus sijoittamiseen
Toinen lapsi syntyi vuonna 2014. Samana keväänä Helena oli viimeistelemässä aiemmin keskenjääneitä merkonomiopintojaan ja kävi oikeustieteellisen pääsykokeissa.
– Se kevät oli rankkaa aikaa.
Alemmuuden tunne omasta taloustilanteesta kalvoi Helenaa edelleen, mutta hänestä tuntui, että tilanteelle oli mahdotonta tehdä mitään.
Kunnes kuopuksen ollessa kaksivuotias Helena kävi käänteentekevillä treffeillä.
Vaikka treffit eivät johtaneet parisuhteeseen, havahduttivat ne Helenan ajattelemaan rahaa uudella tavalla.
Samoihin aikoihin hän alkoi lukea sijoittamista käsitteleviä blogeja.
Lokakuussa 2016 Helena sijoitti ensimmäisen kerran rahastoon. Summa oli 15 euroa.
– Tajusin, että myös minulla oli oikeus sijoittamiseen, vaikka olinkin pienituloinen. Nyt tosin kannustaisin panostamaan ensin omaan puskurirahastoon.
Budjetointi oli kuulostanut Helenasta hirvittävän työläältä – miksi budjetoida vähiä rahoja, kun ne eivät kuitenkaan riitä mihinkään?
Sijoittamisesta innostuminen sai Helenan kuitenkin selvittämään, mihin hänen rahansa kuluvat. Silloin Helenasta viimein alkoi tuntua, että ehkä sittenkin voisi alkaa hallita talouttaan.
– Oli mahtavaa, kun säästötilille kertyi ensimmäisen kerran 100 euroa. En ollut koskaan aiemmin saanut sellaista määrää säästöön.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Sijoituksista jopa 30 000 euroa
Sijoittamisesta innostunut Helena päätyi marraskuussa 2018 pankkiin töihin. Se oli hänelle eräänlainen saavutettu unelma.
Samoihin aikoihin hän tapasi tulevan aviomiehensä.
– Olin todella innostunut raha-asioista ja kyselin häneltäkin hyvin pian niistä – ehkä vähän liiankin suoraan, Helena naurahtaa.
Viime keväänä Helena kuitenkin irtisanoutui ja ryhtyi talousneuvontaa tarjoavaksi yrittäjäksi. Koulutukseltaan Helena on oikeustradenomi, ja hän on suorittanut sijoituspalvelututkinnon.
Hiljattain hän julkaisi työkirjan Sijoita kuin tavis, jonka tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen oppaana sijoittamiseen. Helenalla on myös samanniminen IG-tili, jolla hän jakaa talousvinkkejä.
Helena on nyt äiti neljälle lapselle.
Sijoituksista Helenalle on parhaimmillaan kertynyt 30 000 euroa.
Parina viime vuonna Helena perheineen pääsi nauttimaan niiden tuomasta joustosta. Sijoitusten tuotolla on katettu muun muassa Helenan ja hänen aviopuolisonsa häät, sijoitusasunnon käsiraha sekä vanhempainvapaan vuoksi pienentyneitä tuloja.
Nyt Helenan perheessä vipeltää yhteensä neljä lasta. He ovat Helenalle paras motivaatio jatkaa sijoittamista.
Kommentit (2)
On kyllä vanha juttu. Mutta kiinnostaisi tietää miten ja mihin Helena sijoitti tuon 15€. Itsellä toimeentulotuella elävä perheenäidillä kiinnostaisi sijoittaminen, mutta en haluaisi kantapään kautta kaikkia oppia.
Jos Helena luet tämän viestini, voisitko antaa muutamia neuvoja?
S.postin saat varmaan toimituksesta.
Olen sijoittanut rahastoihin noin 20 vuotta eikä siitä ole mitään käteen jäänyt. Säästöjä kyllä löytyy, mutta ei niitä viitsi antaa niitä sellaisille jotka eivät saa niille mitään tuottoa, hoitokuluja vain.