Isyysloma kummittelee arkikielessä, vaikkei sitä koskaan ole ollut olemassa – Tällainen systeemi oli ja on todellisuudessa

Äitiysloma ja isyysloma eivät ole virallisia nimityksiä, vaikka kumpaakin termeistä käytetään edelleen arkikielessä.

Aiemmin virallisin termein puhuttiin äitiys- ja isyysvapaasta. Tätä nykyä yhteinen molempien vanhempien päivärahoille on vanhempainpäiväraha. Näin pyritään ottamaan huomioon perheiden moninaisuus.

Elokuussa 2022 entisen isyysvapaan joustavuutta lisättiin rutkasti. Lapsen synnyttänyt saa nykyisin 40 päivää raskausrahaa. Sen lisäksi kumpikin vanhempi voi käyttää 160 vanhempainpäivärahapäivää, eli yhteensä 320 päivää.

Kumpikin vanhempi voi siirtää vanhempainvapaastaan 63 päivää toisen vanhemman käyttöön tai muulle lasta hoitavalle henkilölle, joka voi olla äidin puoliso, toisen vanhemman puoliso tai muu lapsen huoltaja.

Vanhempainrahaan on oikeus lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Vanhempainrahan saaminen edellyttää lapsen hoitamista.

Isä tai toinen lasta hoitava huoltaja voi edelleen siirtää ansiosidonnaisen vanhempainvapaan pitämistä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Jos toinen huoltajista siirtää 63 päivää eikä pidä lainkaan vanhempainvapaata, perheellä jää käyttämättä 97 vanhempainvapaapäivää.

Suuri osa isistä ajoittaa vanhempainvapaansa parin vuoden ikään

Heti lapsen syntymän jälkeen isyysvapaata pitävien määrä on vähentynyt vuoden 2013 perhevapaauudistuksen jälkeen. Osittain tämä voi johtua siitä, että monet isät hyödyntävät vuosilomia lapsen syntymän yhteydessä.

– Isistä 75 prosenttia käyttää vanhempainvapaata vähintään yhden päivän. Noin 45 prosenttia isistä ajoittaa isyysvapaansa äidin vanhempainvapaan jälkeiseen aikaan. Noin neljännes pitää isyysvapaan, kun lapsi on 1,5-2 -vuotias, kertoo tutkija Miia Saarikallio-Torp Kansaneläkelaitokselta.

– Tätä vanhempainvapaan jälkeistä isyysvapaata käyttävät useammin korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat isät. Myös esikoislasten isät ja kaupunkimaisissa kunnissa asuvat käyttävät isyysvapaata useammin kuin muut.

Yleisimmät syyt isyysvapaan käyttämättä jättämiseen ovat perheen taloudellinen tilanne, työtilanne tai työkiireet.

Perhevapaauudistus kannustaa siihen, ettei niin sanottu isyysloma jäisi käyttämättä.

Muita isiä harvemmin isyysvapaalle jäävät matalasti koulutetut, pienituloiset sekä yrittäjät, työttömät ja opiskelijat. Toisaalta esimerkiksi opiskelijoiden ja työttömien isyysvapaat eivät aina näy tilastoissa, sillä työttömyyspäiväraha tai opiskelijan kuukausitulot voivat olla suuremmat kuin isyyspäiväraha, jolloin isyysvapaata varten ei aina haeta erikseen Kelan tukea.

Näin arkikielen isyysloma muuttui isyysvapaasta vanhempainvapaaksi

• Suomessa isät ovat voineet pitää kolmen viikon isyysvapaan lapsen syntymän yhteydessä yhtä aikaa äidin kanssa vuodesta 1978 lähtien.
• Vuonna 2003 isyysvapaata ryhdyttiin pidentämään, mutta aluksi siihen liittyi ehtoja. Äidin täytyi luovuttaa vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa isälle, jotta isä sai pitää syntymän jälkeisen kolmen viikon lisäksi ”isäkuukauden”. Isyysvapaita ryhdyttiin kehittämään ennen kaikkea niin, että painotus siirtyi enemmän isän itsenäiseen hoivavastuuseen.
• Vuodesta 2007 lähtien isäkuukautta oli mahdollisuus siirtää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 1,5 vuotta, ja vuodesta 2013 lähtien siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
• Isät, jotka eivät asu yhdessä lapsen äidin kanssa, saivat oikeuden isyysvapaaseen vasta vuonna 2017.
• Viime vuodet isyysvapaa on ollut täysimääräisenä yhdeksän viikon pituinen: kolme viikkoa lapsen syntymän jälkeen ja kuusi viikkoa myöhempänä ajankohtana ennen kahden vuoden ikää.
• Elokuun alusta 2022 isyysvapaa vaihtui oikeudeksi käyttää 160 päivää vanhempainvapaata. Uusi perhevapaajärjestelmä ohjaa perheitä siihen suuntaan, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsenhoitoon ja mikäli toinen vanhempi ei pidä omaa kiintiötään täysimääräisesti, menettää perhe ansiosidonnaisia vanhempainvapaapäiviä.

Lue myös: Historiallinen perhevapaauudistus astuu voimaan: ”Naisiin ei liity enää erityistä vauvariskiä työmarkkinoilla”

Kotiliesi.fi: Miten isän rooli on muuttunut? Näin nuori mies kirjoitti isyydestä vuonna 1967