Kun toinen vanhempi maksaa lasten menot, onko se taloudellista väkivaltaa? ”Hyväpalkkainen voi ajatella, että lapsilisän pitäisi riittää”
Kun lapsiperheessä menot kasautuvat vain yksille harteille, voi kyseessä olla taloudellinen hyväksikäyttö – ja jopa väkivalta.
Lapsiperheen sisältä voi löytyä kaksi eri elintasoa: hyväpalkkainen vanhempi elää leveästi ja kuluttaa rahojaan, kun taas toinen elää lasten kanssa köyhyysrajalla omalla pienellä palkalla. Silloin kyseessä voi olla jopa taloudellinen väkivalta.
– Hyväpalkkainen voi ajatella, että lapsia kotona hoitava puoliso saa tililleen lapsilisät. Niiden pitäisi riittää lasten menoihin. Todellisuus voi kuitenkin olla erilainen, selittää Raha ja rakkaus -kirjan kirjoittaja, asiantuntija Tiina Pollari.
Lapsen syntymän myötä myös tavat käyttää rahaa muuttuvat monilla.
– Rahaa ei kulu enää ainoastaan omiin menoihin, vaan rahankäyttöä on suunniteltava yhdessä, Pollari korostaa.
Hän kertoo eräästä naisesta, joka keräsi marjoja, möi käsitöitä ja leipoi myyjäisiin saadakseen ruokaa, vaikka hänen miehensä tienasi hyvin. Samoin Pollari on kuullut tilanteesta, jossa puoliso oli pahoin velkaantunut, eikä kahden aikuisen palkka riittänyt.
– Toinen puoliso hankki itselleen useamman työpaikan, jotta perhe pärjäisi.
Kun lapsiperheessä menot kasautuvat vain yksille harteille, syntyy taloudellista hyväksikäyttöä ja jopa väkivaltaa.
– Puoliso saattaa kieltäytyä maksamasta yhteisiä menoja ja käyttääkin rahat omiin menoihinsa, harrastuksiin tai sijoituksiin. Voi olla myös päihde- tai peliriippuvuutta.
Taloudellinen väkivalta voi olla hankala tunnistaa
Taloudellista väkivaltaa on kuitenkin usein vaikea tunnistaa. Rahariidat ovat niin tavanomaisia parisuhteissa, Pollari sanoo.
– Mutta jos rahaa käytetään vallankäytön välineenä ja vahingoitetaan toista tarkoituksella, silloin on kyse taloudellisesta väkivallasta.
Väkivallalle on erilaisia muotoja. Esimerkiksi puoliso vahtii ja kontrolloi toisen osapuolen rahankäyttöä, estää pääsyn pankkitilille tai pankkikortin käytön. Kumppani tekee yksin merkittävät rahapäätökset tai pakottaa toisen ottamaan lainaa omiin nimiinsä.
Taloudellinen väkivalta on valitettavan yleistä, mutta usein näkymätöntä, Pollari huomauttaa.
– Se aiheuttaa usein väkivallan kokijalle vaikeita tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä. Sen takia väkivalta salataan jopa ystäviltä ja läheisiltä.
Monenlaisia väkivallan seurauksia
Seuraukset ovat usein kauaskantoisia. Taloudellisen väkivallan kokija voi menettää esimerkiksi luottotietonsa ja päätyä rahallisesti riippuvaiseksi puolisostaan. Myös terveydellisiä seurauksia voi olla, ja ne saattavat heikentää työkykyä, Pollari listaa. Pitkä sairasloma voi aiheuttaa myös taloudellisia haasteita.
– Kirjaa tehdessäni monet väkivallan kokijat myös kertoivat, että väkivallan seurauksena ystävyyssuhteet katkesivat ja jopa sukulaiset jäivät. Ei ollut mahdollisuutta lähteä harrastuksiin tai tavata ystäviä.
Taloudellinen väkivalta vaikuttaa lisäksi itsetuntoon, usko omiin selviytymismahdollisuuksiin horjuu, hän selittää.
”Lapsen säästöjä on varastettu”
Entä miten taloudellinen väkivalta vaikuttaa lapsiin? Pollarin mukaan lapsi kärsii siitä yhtä lailla kuin muustakin väkivallasta.
– Voidaan ajatella, että taloudellinen tasa-arvo luo turvaa perheeseen, ja epätasa-arvo puolestaan lisää turvattomuutta. Monissa kuulemissani tarinoissa lapsi on joutunut äidin kanssa elämään pienellä tulotasolla. Väkivaltainen puoliso voi kontrolloida lapsiin käytettäviä menoja, esimerkiksi harrastuksia tai ruokaostoksia, Pollari kuvailee.
Hän tietää myös tilanteita, joissa lapsen säästöjä on varastettu tai käytetty luvatta lapsen pankkikorttia.
– Myös eron jälkeinen taloudellinen väkivalta on haitallista lapsille. Se voi olla esimerkiksi huoltoriidan pitkittämistä tai elatusmaksujen maksamatta jättämistä.
Lue myös: Taloudellinen mielenrauha on sukupuolittuneempaa Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa
Anna.fi: Raha on yleinen riidan aihe pariskunnilla, mutta milloin on kyse taloudellisesta väkivallasta?
Jaa oma kokemuksesi