Menossa naimisiin? Opiskele nämä lakiasiat ennen häitäsi
Avioliiton solmiminen ei tarkoita sitä, että kaikesta omaisuudesta tulisi sen myötä yhteistä. Ota nämä termit haltuun ennen kuin lausut aamenen,
Mikä on avio-oikeus?
Avioliiton solmiminen ei tarkoita sitä, että kaikesta omaisuudesta tulisi sen myötä yhteistä. Ennen avioliittoa hankittu omaisuus on edelleen hankkijansa omaisuutta, samoin perinnöksi tai lahjaksi saatu omaisuus. Jos toinen puoliso hankkii liiton aikana yksin omaisuutta omilla varoillaan ja yksin rahoittaen, omaisuus kuuluu hänelle.
Avioliitossa puolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Liiton aikana tällä ei juuri ole käytännön merkitystä, mutta avioliiton päättyessä avio-oikeus toteutetaan omaisuuden osituksessa. Siinä puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan. Varakkaampi puoliso maksaa toiselle tasinkoa niin, että kummallekin jää yhtä paljon omaisuutta.
Avioerotilanteessa puolisot voivat itse toimittaa osituksen tekemällään sopimuksella (sopimusositus) tai käyttää tuomioistuimen määräämää pesänjakajaa, tavallisesti asianajajaa (toimitusositus). Omaisuus voi olla myös osittain tai kokonaan vapaata avio-oikeudesta esimerkiksi avioehtosopimuksen tai testamentissa tai lahjakirjassa olevan määräyksen takia.
Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen eivätkä he voi tehdä avioehtoa.
Avioehtosopimus suojaa omaisuutta
Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, että avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä heidän omaisuuttaan ei jaeta avioliittolain pääsäännön mukaisesti tasan.
Yleisin avioehto on molemminpuolinen, täydellinen avioehtosopimus. Silloin kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.
Yksipuolinen, osittainen avioehtosopimus tehdään yleensä silloin, jos halutaan poistaa avio-oikeus toisen puolison johonkin tiettyyn omaisuuteen, esimerkiksi yritykseen tai perintömaatilaan. Osittaisella avioehtosopimuksella voidaan myös sulkea avio-oikeus ennen avioitumista hankittuun omaisuuteen.
Avioehtosopimusta laadittaessa kannattaa miettiä myös sitä, tehdäänkö se sekä avioeron että kuoleman varalta vai pelkästään toisen varalta.
Omaisuus avoliitossa
Avopuolisoiden taloudellinen suhde perustuu omaisuuden erillisyyteen kuten avioliitossakin. Kumpikin puolisoista omistaa oman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan.
Avoliiton purkautuessa ei tehdä virallista ositusta. Omaisuus eritellään sen mukaan, mitä kummallakin on nimissään (ns. nimiperiaate). Jos toisella on enemmän varoja tai velkoja, epäsuhtaa ei tasoiteta, elleivät osapuolet yhdessä sovi asiasta.
Avopuolisot voivat tehdä kirjallisen sopimuksen omaisuudestaan ja muista taloudellisista suhteistaan. Samalla voidaan sopia elatusvelvollisuudesta puolisoa kohtaan, lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä lasten elatuksesta. Lasten osalta sopimus astuu voimaan vasta kun sosiaalilautakunta on vahvistanut sen.
Kuka on omistaja?
Omistaja eli se jonka nimiin omaisuus on hankittu näkyy kauppakirjasta, rekisteristä tai osakeluettelosta. Jos irtaimesta tavarasta (esimerkiksi huonekalut, kodinkoneet) ei voida näyttää, kumpi sen omistaa, sen katsotaan kuuluvan molemmille yhtäläisin osuuksin.
Asunnon omistaminen avio- ja avoliitossa
Avioliitossa toinen puoliso ei saa myydä perheen kotina käyttämää asuntoa tai sen irtaimistoa ilman toisen puolison suostumusta. Avoliitossa tällaista säännöstä ei ole.
Puolison suostumus tarvitaan myös silloin, kun asunto-osake tai kiinteistö kuuluu puolisoille yhteisesti yhtä suurin osuuksin ja toinen puolisoista aikoo myydä omistamansa osuuden.
Jaa oma kokemuksesi