Yleistä perhemuotoa kutsutaan epävirallisella termillä jopa mediassa – Asiantuntija: ”Leimaavaa”
Yhteys kiertotalouteen voidaan nähdä joko humoristisena tai loukkaavana.
Oletko huomannut, että uusperheisiin viitataan usein sanalla uusioperhe? Sanaan törmää niin lehtijutuissa kuin sosiaalisessa mediassakin.
Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo ei ole ilahtunut ilmiöstä, eikä ole kertomansa mukaan ainoa. Hän on saanut useita närkästyneitä yhteydenottoja uusioperhe-sanan käytöstä niin liiton jäsenistöltä kuin sen ulkopuolelta.
– Termi koetaan vähätteleväksi ja leimaavaksi. Uusio-etuliitteessä on kytkös kiertotalouteen, jolloin syntyy mielikuva siitä, että eron jälkeen muodostettu uusperhe olisi vähempiarvoinen kuin ensiperhe.
Heikinheimo kertoo saavansa aiheesta viestejä silloin, kun uusioperhe-termiä käytetään mediassa.
Uusioperhe määritellään sanakirjassa leikilliseksi ilmaisuksi
Uusperhe tarkoittaa perhettä, johon kuuluu puolisoiden ja heidän mahdollisen yhteisen jälkikasvunsa lisäksi lapsi tai lapsia vähintään jommankumman aiemmasta suhteesta.
Sosiaalisen median avainsanoja selaamalla selviää, että monet uusperheiden vanhemmat itsekin käyttävät julkaisuissaan uusioperhe-termiä. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntija ja Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Ilona Paajanen arvelee, että uusio-etuliitteen käyttäminen voi olla joissain tapauksissa huumoria tai itseironiaa.
– Uusiokäyttöhän tarkoittaa kierrättämistä. Tässä voi olla leikillisyyttä mukana, jos ihmiset tiedostavat uusio-sanan yhteyden kiertotalouteen. Toisaalta sen voi kokea leimaavaksi, jos asian rinnastaa konkreettisemmin jätteiden kierrättämiseen, Paajanen sanoo.
Kielitoimiston sanakirjassa uusioperheen selitteeksi annetaan, että kyseessä on arkinen ja varsinkin leikillinen ilmaus uusperheestä. Termiin kuitenkin törmää myös yleiskielisissä yhteyksissä.
Paajanen uskoo, että joissain tapauksissa on kyse väärinymmärryksestä. Uusioperhe voi kuulostaa joidenkin korvaan virallisemmalta nimitykseltä kuin uusperhe, koska se on sanana pidempi. Paajanen pitää mahdollisena myös sitä, että uusperhe koetaan vaikeammaksi lausua kuin pidempi vastineensa.
– Näkeehän monesti aikakausilehteäkin oikeakielisen aikakauslehden sijaan. Ihmisten on joskus vaikeaa oppia, että i:tä ei laiteta loppuun.
Termin käyttö koskee monia
Sekä Kirsi Heikinheimo että Ilona Paajanen ovat yhtä mieltä siitä, että uusioperhe-ilmaus on yleistynyt ennen kaikkea siksi, että uusperheistä ja erilaisista perhemuodoista puhutaan ylipäätään enemmän kuin esimerkiksi vielä kolmekymmentä vuotta sitten.
Yleiskielinen uusperhe ilmaantui 1990-luvun alussa Suomen kielen perussanakirjaan, joka oli nykyisen Kielitoimiston sanakirjan edeltäjä. Arkisävyinen uusioperhe sai paikan sanakirjassa vasta vuonna 2015. Suomen Uusperheiden Liiton sivuilla suositellaan käyttämään termiä uusperhe vedoten siihen, että uusioperhe-ilmaus on paitsi leimaava, myös ”vanhahtava”.
Heikinheimo selittää, että tässä yhteydessä vanhahtavalla ei tarkoiteta sanojen ajallista tuoreutta vaan sitä, millainen arvolataus niihin sisältyy. Uusperhe on virallinen termi, kun taas uusioperheeseen sisältyy Heikinheimon mukaan ajatus vähempiarvoisuudesta. Sellainen asenne puolestaan kumpuaa ydinperhemallia ihailevasta yhteiskunnasta.
– Suomen lait ja palvelut on muotoiltu erittäin ensiperhe- ja yksilökeskeisesti, vaikka uusperheitä on ollut niin kauan kuin ensiperheitäkin.
Tilastojen mukaan Suomen perheistä noin yhdeksän prosenttia on uusperheitä, mutta Heikinheimo toteaa todellisen luvun olevan suurempi. Virallisesti lapset tilastoidaan vain yhteen kotitalouteen, vaikka moni alaikäinen asuu tosiasiallisesti kahdessa kodissa. Täysi-ikäisiä lapsia tai sateenkaariuusperheitä ei huomioida uusperhetilastoissa ollenkaan.
Toisin sanoen köydenveto uusperheen ja uusioperheen välillä koskee suurta ihmisjoukkoa. Vaikka Heikinheimo ajattelee, että uusperhekuvioissa tarvitaan toisinaan huumoria, humoristisen otteen ei hänen mielestään pitäisi ulottua termistöön asti. Huumorissa nimittäin piilee vähättelyn vaara.
Jaa oma kokemuksesi