Moni itkuinen vauva rahoittuu koliikkikeinun tasaisessa liikkeessä – tieteelliset näytöt tehosta kuitenkin puuttuvat

Koliikkikeinun teho perustuu rytmiin ja liikkeeseen. Koliikki-itkun automaattiseksi helpottajaksi siitä ei kuitenkaan välttämättä ole.

Teksti
Anna Ferrante
Kuvat
iStock

Koliikiksi kutsutaan imeväisikäisen, alle puolivuotiaan vauvan runsasta, selittämätöntä itkuisuutta. Koliikin kehittymisessä on yleistä tietty kaava: itkuisuus alkaa lisääntyä 2–4 viikon iässä, on runsaimmillaan noin 6–8 viikon ikäisenä ja alkaa tämän jälkeen vähentyä.

Itkuisuus painottuu usein iltaan kello 18:n ja 24:n välille etenkin runsaimman itkun kaudella eli 6–8 viikon iässä.

Koliikin määrittelyssä käytetään kolmen kolmosen menetelmää eli ns. Wesselin kriteereitä. Niiden mukaan koliikista puhutaan, jos vauva itkee vähintään kolme tuntia vuorokaudessa vähintään kolmena vuorokautena viikossa ja vähintään kolmen viikon ajan.

Lue myös: 3 tuntia itkua 3 päivänä viikossa – tunnista vauvan koliikin oireet

Koliikkikeinu saattaa olla apua itkuisuuteen

Käytännössä usein on kuitenkin vaikea määritellä, mikä vauvan itkussa on koliikkia ja mikä ”normaalia” imeväisikäisen itkuisuutta. Rajat ovat häilyvät, eikä itkevän vauvan kanssa valvoessa määritelmiä jaksa välttämättä oikein edes miettiä.

Kaikki apu itkuisuuden vähentämiseen on sen sijaan tervetullutta.

Monet itkuiset vauvat rauhoittuvat koliikkikeinussa.

Koliikkikeinun juju on toistuva, tasainen, keinuva liike. Kaikkien itkuisten vauvojen vanhemmille on tuttua, että kaikenlainen kanniskelu, rytminen takapuolen taputtelu tai vaikkapa autoajelu usein auttaa, kun itkukohtaus iskee, oli sitten kyse koliikista tai ei.

Koliikkikeinussa liike ei ole rajua, vaan jatkuvaa ja rauhallista.

– Nykymalleissa voi usein valita, onko liike sivuttain vai eteenpäin keinuvaa, ja rytmiä voi myös säädellä ja muuttaa. Lisäksi mukana on monenlaisia äänitehosteita kuten rauhoittavia luonnonääniä tai klassista musiikkia, kertoo asiakaspalvelija Vilma Purhonen Lastentarvikkeesta.

Koliikkikeinu, jossa vauva makaa

Koliikkikeinuja löytyy moneen lähtöön.

Tieteelliset näytöt koliikkikeinun tehosta puuttuvat

Hyvässä koliikkikeinussa on yleensä myös mahdollisuus säätää istuimen asentoa pystympään.

Pystyasento on usein koliikkivauvojen mieleen, mikä voi johtua koliikin taustalla oletetusti olevien mahavaivojen helpottumisesta hieman pystymmässä asennossa verrattuna suoraan selinmakuuasentoon.

Purhonen painottaa, ettei koliikkikeinu ole varmoja tuloksia takaava ihmelaite, vaan enemmänkin yksi keino lisää itkuisen vauvan hoitoon.

On hyvin yksilöllistä, kuka saa keinusta apua ja kuka ei – joka vauvalle on vähän omat kikkansa, jotka toimivat.

Koliikkikeinun tehosta vauvan itkuisuuteen ei juuri löydy laajoja tieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittaisivat keinun tehon. Kokemusperusteista näyttöä sen sijaan on siitä, että koliikkikeinu saattaa auttaa – tai sitten ei.

Kaikille toimivan ihmelääkkeen tai -laitteen löytyminen koliikki-itkuun olisikin aikamoinen sensaatio.

Koliikin syitä ja hoitokeinoja, rytminen liike mukaanlukien, on nimittäin tutkittu erittäin paljon, mutta tutkimukset eivät ole onnistuneet löytämään tehokkaaksi osoitettua hoitomuotoa eivätkä edes varmaa selitystä koliikki-itkuisuudelle.

Lue myös: Kolmosvauvojen koliikki johti äidin masennukseen

Koliikkikeinu sopii myös muille kuin koliikkivauvoille

Itkuisen vauvan hoitoarsenaalissa koliikkikeinu voi kuitenkin olla kokeilemisen arvoinen lisä. Siitä voi olla hyötyä myös vähemmän itkevien vauvojen hoidossa.

Koliikkikeinuja ostavatkin myös muiden kuin koliikkivauvojen vanhemmat.

– Vaikka vauva ei olisi erityisen itkuinen, tällainen keinu saatetaan hankkia ihan vaan paikaksi, johon vauvan voi välillä laskea käsistä. Useimmat vauvat kuitenkin pitävät keinuvasta liikkeestä, Purhonen mainitsee.

Nykyään kasvava trendi lastentarvikeostoksissa on, että hankittu tarvike on mahdollisimman monikäyttöinen ja pitkäikäinen. Tämä pätee myös koliikkikeinuihin. Niissä on saatavilla malleja joissa sisäosan voi irrottaa keinuosasta, jolloin keinu muuttuu klassiseksi sitteriksi.

Lähteet: Duodecim, Terveyskirjasto

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X