Sorrutko sinäkin kostovalvomiseen? Psykoterapeutti selittää syitä haitallisen ilmiön takana
Yöunista nipistäminen on monen perheellisen keino ottaa itselleen omaa aikaa. Ilmiöllä on nimikin − kostovalvominen.
Ei ole tavatonta, että stressaavaa, työn täytteistä arkea viettävät vanhemmat repivät itselleen omaa aikaa omien yöuniensa kustannuksella. Ilmiölle on nimikin: kostovalvominen, englanniksi revenge bedtime procrastination.
− Lapsiperheen arki vaatii vanhemmilta paljon huomiota ja varsinkin pienten lasten kanssa ollaan läsnä jatkuvasti. Silloin itselle ei jää paljoakaan niin sanottua luppoaikaa, että voisi vain antaa mielen vaellella tai olla tekemättä mitään, psykologi ja psykoterapeutti Leea Halmetoja selittää syitä kostovalvomisen taustalla.
Hän ymmärtää ilmiön, mutta kannustaa vanhempia miettimään, ovatko valvomisen haitat hyötyjä suuremmat.
Kostovalvominen korostunut digiaikana
Digiaika on osaltaan vaikuttanut kostovalvomiseen. Digilaitteilta pursuava tieto- ja viihdetulva houkuttavat monia äärelleen rentoutumaan rankan päivän päätteeksi. Kolikon kääntöpuolena on, että älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden säteilemä sininen valo sekoittaa sisäistä kelloamme ja melatoniinintuotantoamme. Siksi se saa valvomaan, vaikka väsyttäisikin.
Digiajan mahdollistamat etätyöt ovat myös vaikuttaneet siihen, että työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Tuntuu, että omaa aikaa ei olekaan tarpeeksi.
− Univajetta todettiin enemmän korona-aikaan, kun monet ihmiset jäivät kotiin tekemään töitä, Halmetoja kertoo.
Vaikka kostovalvominen on tuttua etenkin monelle pikkulapsiperheen vanhemmalle, Halmetoja muistuttaa, että sitä esiintyy myös muilla, etenkin stressaavissa elämäntilanteissa olevilla, kuten opiskelijoilla.
Kostovalvominen on haitallista monestakin syystä
Kostovalvomisessa syntyy univajetta, millä on useita seurauksia arjen toimivuuden kannalta. Väsyneenä pienetkin vastoinkäymiset saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä, mikä taas voi näkyä tunnepuolella ärtyneisyytenä ja tunnesäätelyn vaikeutena.
Pitkäaikaisen univajeen vuoksi keho ei pääse palautumaan.
− Tämä voi näkyä ajattelun vaikeutumisessa, muistin ja päätöksenteon ongelmina. Valvomisen seurauksena väsymys ja uneliaisuus päivällä vaikuttavat työ- ja koulusuorituksiin, muistuttaa Halmetoja.
Lisäksi pitkäaikaisen univajeen on todettu heikentävän terveyttä ja aiheuttavan altistusta sydän- ja verisuonisairauksille sekä diabetekselle.
− Ahdistuksen ja masennuksen yhteydessä on tutkittu univajetta sekä yhtenä näitä aiheuttavana tekijänä, että niiden seurauksena ja oireena. Lisäksi univaje heikentää itsekontrollia ja lisää impulsiivisuutta, mikä puolestaan voi lisätä valvomista entisestään, Halmetoja selittää.
Kostovalvomisen hyödyt – onko niitä?
Kostovalvominen voi pieninä ripauksina tuntua rentouttavalta, mutta univajetta voi kiireisen arjen keskellä olla hyvin vaikeaa kuroa kiinni.
Halmetoja ei suosittele kostovalvomista, mutta hän näkee asiassa myös toisen puolen.
− Kostovalvomisen mieltäminen vastakohtana työelämän paineille ja suoritusyhteiskunnalle voi auttaa määrittelemään omia arvoja uudelleen ja tekemään valintoja perheen elämänlaadun parantamiseksi siltä pohjalta, mikä elämässä todella on tärkeää juuri meille.
Helpotusta kostovalvomisen kierteeseen
Työn ja vanhemmuuden yhteensovittaminen ei ole helppoa. Jos päivät tuntuvat liian täydeltä, voi miettiä, onko missään joustonvaraa.
− Voisiko esimeriksi työaikoja lyhentää, jos talous sen sallii. Entä voisiko lasten harrastuksista karsia? Hekin tarvitsevat aikaa vain oleilla kotona, Halmetoja pohtii.
Kostovalvomisen kierteen voi yrittää katkaista etenemällä pienin askelin kohti isompaa muutosta.
Halmetoja neuvoo määrittelemään tavoitteen ja tiedostamaan, mitä hyvää siitä seuraa. Tavoite voi olla niinkin yksinkertainen kuin päätös nukkumaanmenosta tuntia aiemmin.
− Positiivista tulevaisuuden näkymää kannattaa verrata tämän hetken todellisuuteen, esimerkiksi väsymykseen seuraavana päivänä. Mieti myös, mikä sinua estää saavuttamasta tavoitteen.
Älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden säteilemä sininen valo sekoittaa sisäistä kelloamme ja melatoniinin tuotantoa, jolloin unen määrä vähenee ja laatu heikentyy. Ruudut olisikin siis hyvä laittaa kiinni ajoissa, vähintään puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa.
− Hyvä keino voi olla asettaa lempeä-ääninen ajastin muistuttamaan siitä, että ruudut menevät kiinni tiettyyn kellonaikaan, pohtii Halmetoja.
Nukkumispaikkaan kannattaa myös panostaa. Hämärä tai pimeä makuuhuone sopivalla lämpötilalla ilman ärsykkeitä auttaa nukahtamaan nopeammin.
Liikunta vähentää stressiä ja nopeuttaa nukahtamista, ja näistä syistä se voi joillekin myös olla avuksi kostovalvomisen ehkäisyssä. Mieti, voisitko saada omaa aikaa vaikkapa työmatkaliikunnalla äänikirjaa kuunnellen.
Olisi tärkeää myös muistaa, että vanhemmuutta ei tarvitse suorittaa. Kalenteria ei tarvitse täyttää lasten menoilla ja huvituksilla.
− Sisällöntuottamisen sijaan tavallinen arki ja sen askareet valmistavat lapsia elämään jopa paremmin kuin elämykset. Pienistäkin lapsista on hauska osallistua kotitöihin aikuisten puuhastelua imitoiden, Halmetoja sanoo.
Kannattaa myös pohtia, voisiko koko perheen nukkumaanmenoaikoja muuttaa. Voisikovatko lapset mennä aikaisemmin sänkyyn rauhoittumaan ja nukkumaan?
Jos uudet rutiinit eivät suju ja kostovalvominen jatkuu, apua voi myös hankkia ammattilaiselta esimerkiksi rentoutumistekniikoiden ja ajanhallinnan suhteen.
Lue myös: Yksi asia on vanhempien jaksamisen kannalta olennainen, mutta se voi hukkua arjen kiireisiin
Jaa oma kokemuksesi