Tiesitkö, että nimipäiviä juhlitaan vain muutamassa maassa? 5 yllättävää faktaa juhlaperinteestä
Nimipäivien juhlinta juontaa juurensa jo keskiajalta asti. Niitä ei kuitenkaan vietetä kaikkialla.
Siinä missä syntymäpäiviä on totuttu juhlistamaan, on nimipäivistä riemuitseminen Suomessa vaihtelevaa. Osa ei vaivaudu seuraamaan nimipäiväkalenteria, kun taas osa onnittelee nimipäiväsankareita ja joku jopa muistaa heitä pienellä lahjalla.
Lue myös: Lähes 30 kaunista nimeä, jossa on y-kirjain – Eikä yksikään rakennu Jennyn tai Tommyn tapaan
Nimipäiviä ei kuitenkaan juhlita kaikissa maissa. Nykyään ei-kristillisiä nimipäiviä vietetään Suomen ja Ruotsin lisäksi muun muassa Latviassa ja Tšekissä.
Sen sijaan katolisissa ja ortodoksisuutta ilmentävissä maissa nimipäiviä juhlitaan nimenomaan kirkollisen perinteen ohjaamana. Näin on esimerkiksi katolisessa Puolassa ja ortodoksisessa Kreikassa.
Alun perin nimipäivät olikin kirkollinen juhla, sillä ensimmäiset nimipäiväsankarit eivät suinkaan olleet maallikoita vaan kirkollisia pyhimyksiä.
Pyhimykset olivat tärkeitä keskiajalla, ja niinpä heitä juhlistettiin muun muassa nimipäivillä Euroopassa.
Maallikoiden nimipäiväperinne sai alkunsa Saksasta 1500-luvulla, kun kaupunkien merkittäviä henkilöitä alettiin juhlistaa heidän nimikkopyhimystensä nimipäivinä. Pian nimipäiväperinne saavutti myös tavallisen kansan säädystä riippumatta.
Suomeen nimipäivien viettämisen perinne saapui Ruotsista 1700-luvulla. Naapurimaahamme se oli saapunut jo 1600-luvulla Tanskasta.
Aluksi vain säätyläiset viettivät nimipäiviä, mutta koko kansa alkoi juhlistaa nimipäiviä 1800-luvulle tultaessa.
Nimipäiviä vietettiin toden teolla
Nimipäiväjuhlinnan yleistyttyä 1800-luvulla oli odotuksena, että päivänsankari järjestää juhlat, joissa on tarjolla ruokaa ja juomaa.
Varsinkin nuorison juhlissa kerrotaan olleen mukana myös tanssia ja riehakkaita leikkejä.
Nimipäiväkorttien antaminen yleistyi 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Lahjoja nimipäiviin alettiin liittää vasta 1900-luvun puolella.
Suomessa on käytössä 4 eri nimipäiväkalenteria
Suomessa ensimmäinen nimipäiväkalenteriksi luonnehdittu laadinta on Turun hiippakunnan pyhimyskalenteri. Siitä sai alkunsa moderni nimipäiväkalenteri.
Tällä hetkellä Suomessa on neljä eri nimipäiväkalenteria: suomenkielinen, ruotsinkielinen, saamenkielinen ja ortodoksinen.
Saamenkielisen nimipäiväkalenterin perusti professori Pekka Sammallahti vuonna 1997. Sitä on pidetty tärkeänä tekona saamenkielisten kannalta.
Vuonna 2011 Helsingin yliopisto julkaisi myös rakkaille lemmikeille, koirille ja kissoille, omat nimipäiväkalenterit.
Nimipäiväkalenteri uudistuu 5 vuoden välein
Helsingin yliopisto vastaa suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä nimipäiväkalenterista sekä koirien ja kissojen nimipäiväkalentereista. Niihin lisätään uusia nimiä viiden vuoden välein.
Ei ole määritelty yksiselitteistä rajaa sille, miten paljon nimen kantajia pitää olla, jotta nimi otetaan nimipäiväkalenteriin. Luku päätetään aina uudistusta tehtäessä.
Lähteet: Kotus ja Yliopiston almanakkatoimisto
Vastaa kyselyyn, niin näet, juhlivatko muut Kaksplussan lukijat nimipäiviä!
Jaa oma kokemuksesi