Vapaa-aika 07.09.2022 Päivitetty 08.09.2022

Tutkimus todistaa: Kiusaajasta tulee muita todennäköisemmin väkivaltarikollinen

Tutkijan mukaan uudet tulokset viittaavat siihen, että kiusaamisen ehkäisy voisi vähentää väkivaltarikoksia.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock
5 kommenttia

Muita kiusaavilla lapsilla on aikuisena kohonnut riski syyllistyä väkivaltarikoksiin, todistaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama seurantatutkimus.

Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski. Riski syyllistyä väkivaltarikoksiin oli suurempi usein kiusaavilla pojilla ja tytöillä kuin niillä lapsilla, jotka eivät kiusanneet toisia lainkaan.

Usein kiusaavilla pojilla riski oli kohonnut myös verrattuna niihin lapsiin, jotka kiusasivat joskus. Muita lapsia usein kiusaavien poikien suhteellinen riski tehdä seuranta-aikana vakava väkivaltarikos, kuten henkirikos tai törkeä pahoinpitely, oli lähes kolminkertainen verrattuna niihin poikiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan.

Kiusatuksi joutuminen ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin.

Tutkimuksessa huomioitiin taustatekijöinä sosioekonomisia taustatietoja ja mahdollinen lapsuusiän psyykkinen oireisto. Yhteys kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden välillä säilyi vanhempien koulutustasosta, perheen rakenteesta ja mahdollisesta lapsuusiän psyykkisestä oireistosta riippumatta. Tuloksiin ei myöskään vaikuttanut se, oliko kiusaajalla muitakin kiusaamiskokemuksia, kuten kiusatuksi joutumista.

– Tutkimuksemme osoitti kiusaamisen ja väkivaltarikosten yhteyden sekä miehillä että naisilla. Löydökset vahvistavat aiempia viitteitä, joiden mukaan kiusaamisen ehkäisy voi mahdollisesti vähentää väkivaltarikoksia, sanoo päätutkija Elina Tiiri Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lapsuusiän psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin, päihdeongelmiin, kuolleisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikollisuuteen, elämänhallintaan ja syrjäytymiseen.

Lue myös: Mitä tehdä, kun oma lapsi kiusaa? Näin lopetat kiusaamisen

Kommentit (5)

Kotona tulee puuttua näihin ongelmiin.Usein kotona ei uskota että meidän Pirkko-Petteri on kouluväkivaltaa harrastava, ongelmia aihettava lapsi. Jokaisen vanhemman pitää olla niin kiinnostunut piltistään että vastuuttaa ja vaatii hyvää käytöstä.

Omista koulukiusaajistani tuli mm. Lastentarhanopettaja, ala-asteen opettaja, opinto-ohjaaja, ja poliisi.

Kolmella heistä oli opettajavanhemmat.

EN YHDY TÄHÄN TUTKIMUKSEEN koska , En kiusannut koskaan koulussa enkä muutenkaan.
Silti useampi vankilatuomio pahoinpitelyistä.

No shit scherlock!
Pitikö tätä oikein tutkia?
Kiusaava lapsi oireilee pahaa oloaan ja jos – tai oikeastaan kun – hän ei saa ajoissa apua, voimat kasvaa ja väkivalta raaistuu.
Kiusaamisen näennäinen kitkeminen peittää alkusyyn ja siirtää ongelmaa. Lapsen käyttäytymisen syyhyn pitäisi päästä pureutumaan syvälle ja ajoissa. Käytännössä se on mahdotonta. Ikävä kyllä suurimalla osalla kiusaajista on kotilot syynä oireiluun. Sen ei tarvitse olla elämänkoulua. Usein vanhempien oma ura, harrastukset ja itsellinen laatuaika on niiin tärkeää, että lapsi ei tule nähdyksi.

Nämä tutkijat voisivat laskeutua todelliseen koulumaailmaan vaikkapa vuodeksi. Tutkimusrahat voisi käyttää hyödyllisempään ja tutkijat näkisivät arjessa, miten nykylapset voivat.

Usein juuri tuollainen hyökkäävä arvostuksen puute ja mitätöinti on aikuisiän kiusaajille tyypillistä….

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X