Uusi nettikiusaamisen muoto häiritsee lastensuojeluviranomaisten työtä: ”Olen kyllä huolissani tästä kehityssuunnasta”
Lastensuojeluilmoituksia tehdään kiusaamistarkoituksessa vain vähän, mutta jokainen perätön ilmoitus altistaa apua aidosti tarvitsevat lapset vaaraan.
Kynnys kiusaamiselle madaltuu, kun sitä ei tarvitse tehdä kasvotusten tai edes omalla nimellään. Sosiaalisesta mediasta tuttu ilmiö näkyy myös lastensuojelussa.
Muun muassa somevaikuttajat Valtteri Määttä ja Miisa Asikainen ovat kertoneet julkisuudessa, että heitä on kiusaamistarkoituksessa uhkailtu lastensuojeluilmoituksella.
Lastensuojeluilmoituksella pelottelu on jo itsessään törkeää, mutta kuinka yleisiä kiusaamistarkoituksessa tehdyt ilmoitukset todella ovat? Kysyimme asiaa Jonna Vanhaselta, joka on Helsingin kaupungin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö.
Lue myös: Kun Valtteri antoi vauvalleen jäätelöä, puhkesi somemyrsky
Turhat ilmoitukset kuormittavat lastensuojelua
Lastensuojelussa ei Vanhasen mukaan tilastoida, kuinka suuri osa ilmoituksista lopulta osoittautuu perättömiksi. Toistaiseksi puhutaan kuitenkin melko marginaalisesta ilmiöstä.
Viime vuonna Helsingissä tehtiin 24 000 lastensuojeluilmoitusta, joista noin seitsemän prosenttia oli anonyymien yksityishenkilöiden tekemiä. Kiusaamistarkoituksessa tehtyjen ilmoitusten osuus on siis tätä pienempi.
– Kyllä meille myös kiusaamistarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia tulee, mutta kokonaiskuvassa perättömät ilmoitukset kattavat onneksi vain murto-osan.
Vaikka ilmiö ei ole kovin yleinen, Vanhanen pitää sitä valitettavana. Hän muistuttaa, että kiusaamistarkoituksessa tehdyt ilmoitukset haittaavat viranomaistoimintaa ja altistavat avun tarpeessa olevia lapsia vaaralle ja laiminlyönnille.
– Kaikki turhaan tehty työ lisää riskiä, että emme pysty paneutumaan riittävän hyvin niihin ilmoituksiin, jotka koskevat aidosti avun ja tuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä.
Laki velvoittaa sosiaalityöntekijöitä arvioimaan välittömästi kiireellisten lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen ja päättämään seitsemän vuorokauden sisällä, aloitetaanko ilmoituksen perusteella palvelutarpeen arviointi.
Sosiaalityöntekijät ovat aina yhteydessä ilmoituksen kohteena olevaan perheeseen ja tarvittaessa myös ilmoittajatahoon – siis silloin, kun ilmoittaja on tiedossa.
Vastuu vihapuheesta on kaikilla
Kiusaamistarkoituksessa tehtyjen ilmoitusten luonne vaihtelee. Toisinaan taustalla on naapuririitoja tai naapurustossa voi asua yksinäinen henkilö, joka tarkkailee kanssaihmisten tekemisiä.
– Toki meilläkin viime aikoina ovat näkyneet somehäirinnät ja ilmoitukset, jotka on tehty somekeskustelussa esille tulleen poliittisen tai uskonnollisen kannan perusteella.
Perättömät ilmoitukset kuormittavat lastensuojelua, mutta suurin vahinko aiheutuu Vanhasen mukaan kiusaamisen uhriksi joutuneelle perheelle.
– Joskus perheeseen yhteyttä ottamalla ymmärrämme heti, että kyse on aiheettomasta ilmoituksesta. Useimmiten yhteydenottoihimme suhtaudutaan kuitenkin ymmärtäväisesti.
Vanhasta huolestuttavat sosiaalisen median vihapuhe ja aikuisten huono käytös netissä. Joissain tapauksissa perättömät lastensuojeluilmoitukset ovat niiden lieveilmiö.
– Olen kyllä huolissani tästä kehityssuunnasta, mikä tänä päivänä vallitsee. Itse kunkin tulisi miettiä, millaista mallia omille lapsille antaa, miten toisia kohdellaan ja miten kanssaihmisiä kunnioitetaan.
Jaa oma kokemuksesi