Yli 10 muumitarinoista tuttua nimeä – Voisitko antaa jonkin näistä omalle lapsellesi?
Monet Muumilaakson nimistä ovat ihania, mutta kaikkia ei välttämättä harkitsisi omalle lapselleen. Äänestä suosikkejasi lopussa!
Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson (1914–2001) jätti lähtemättömän jälkensä suomalaisten sydämiin. Lapsiperheissä hänet muistetaan eritoten muumikirjoista, jotka ilahduttavat sukupolvesta toiseen.
Janssonin muumitarinoilla on ollut vaikutusta myös Suomen etunimiin. Tilastoissa näkyy jopa sellaisia nimiä kuin Nipsu, Niisku tai Hemuli.
Kaksplus kokosi tähän juttuun Janssonin alkuperäisissä muumitarinoissa esiintyvien hahmojen nimiä, joita käytetään tosielämässä enemmän kuin edellä mainittuja harvinaisuuksia. Kaikki listan nimet eivät suinkaan ole Janssonin keksimiä, mutta jotkin vanhatkin etunimet herättävät Janssonin ansiosta mukavia mielikuvia Muumilaaksosta.
Äänestä jutun lopussa, mitkä nimet viehättävät eniten!
Lue myös: Mietelauseita Muumilaaksosta – lainaa oivaltavat sanat juhlapuheeseen tai -korttiin
Edvard
Muumipapan urotyöt -teoksessa (1950) esiintyvä olento, drontti Edvard, on hyväntahtoinen mutta pahantuulinen persoona.
Todellisuudessa drontit olivat lentokyvyttömiä lintuja, jotka kuolivat sukupuuttoon vuosisatoja sitten. Muumilaakson lait ovat kuitenkin toiset: siellä drontit ovat valtavan kokoisia lohikäärmemäisiä olentoja, joiden elinympäristö on meri.
Edvard on alkujaan muinaisenglantilainen nimi, jonka merkitys on ’omaisuuden vartija’.
Emma
Emma on Vaarallinen juhannus -romaanissa (1954) esiintyvä teatterin siivooja. Suuren tulvan iskiessä Muumiperhe ajautuu kelluvalle teatterille, jossa Emma asustaa.
Teoksessa Emma on äkäinen ja vahva luonne, mikä istuu jokseenkin hyvin nimen tosielämässä kantamiin merkityksiin. Nimi pohjautuu muinaissaksalaiseen sanaan ermin, joka tarkoittaa suurta tai voimakasta.
Tällä vuosituhannella Emma-nimi on ollut yksi Suomen suosituimmista etunimistä. (Se johtunee muista syistä kuin Muumilaakson vaikutteista.)
Juksu
Muumipapan nuoruudentoveri ja Nuuskamuikkusen isä Juksu, ruotsiksi Joxaren, esiintyy romaanissa Muumipapan urotyöt (1950).
Juksu on ilmeisesti inspiroinut suomalaisvanhempia aina 1980–1990-luvuilta asti, mistä lähtien nimen suomalaisversiota on annettu muutamia kappaleita joka vuosikymmen. Tällä hetkellä nimi jakautuu varsin tasaisesti miesten ja naisten kesken.
Miska
Miska on Vaarallinen juhannus -romaanissa (1954) esiintyvä sivuhenkilö, joka pelastautuu yhdessä Homssun kanssa Muumitaloon valtavan tulvan kourista.
Mitä nimen etymologiaan tosielämässä tulee, Miska on slaavilainen muoto alun perin heprealaisesta nimestä Mikael. Ymmärrettävästi Homssu-nimi ei sen sijaan ole vakiintunut nimistöömme.
Myy
Kukapa Pikku Myyn voisi unohtaa? Tämä temperamenttinen ja puremiseen mieltynyt hahmo esiintyy lukuisissa muumiteoksissa ja -sarjakuvissa.
Kerrotaan, että nimen olisi kehittänyt Tove Janssonin eno Harald Hammarsten, joka sattui olemaan matematiikan lehtori. Hammarsten perusteli keksintöään niin, että kreikan kielen kirjain myy oli aiemmin mikronin tunnus ja siten sen voi ajatella tarkoittavan ”pienintä, mitä on olemassa”.
Myy- ja My-nimien suosiossa nähdään selvää kasvua 1980-luvulta alkaen. Tove Janssonilla on epäilemättä ollut osuutta asiaan.
Lue myös: 5 nykyisin tavallista nimeä, joista tuli tunnettuja suomalaiskirjailijoiden ansiosta
Ninni
Ninni on Kertomus näkymättömästä lapsesta -novellin (1962) keskeinen henkilöhahmo, joka on muuttunut näkymättömäksi ilkeältä tädiltään saamansa kohtelun seurauksena. Lopulta Pikku Myy keksii, että kun Ninni oikein kunnolla vihastuu, tämä tulee jälleen näkyväksi.
Tilastot osoittavat, että myös Ninni-nimen suosio on moninkertaistunut 1980–1990-luvuilta lähtien.
Nyyti
Rakastetun kuvakirjan Kuka lohduttaisi Nyytiä? (1960) nimikkosankari on pelokas ja pieni Nyyti, joka kuitenkin rohkaistuu pelastamaan uuden ystävänsä Tuitun pelottavan Mörön kynsistä. Nyydit ovat hemulien, muumien ja niiskujen tapaan oma heimonsa.
Nimi ilmaantuu tilastoihin ensi kertaa 1960–1970-luvulla, mutta se on pysytellyt harvinaisena. Tämän vuosituhannen aikana nimen on saanut yli 30 henkilöä.
Sanna
Kuvakirjassa Vaarallinen matka (1977) hahmo nimeltä Sanna päätyy Muumilaaksoon vaiheikkaan matkanteon päätteeksi. Seuraa matkalla pitävät Hemuli, Nipsu ja Surku-koira sekä Tiuhti ja Viuhti.
Tosimaailmassa Sanna-nimen juuret ponnistavat Susannasta. Heprealaislähtöinen nimi tarkoittaa liljaa.
Sedrik
Tarkalleen ottaen Sedrik ei ole elävä hahmo, vaan Nipsun samettinen lelukoira. Sedrik on kuitenkin saanut oman nimikkonovellinsa, joka on julkaistu Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kokoelmassa (1962).
Tarinassa Nipsu antaa koiransa pois Kampsun tyttärelle, mutta katuu päätöstään välittömästi. Lopussa Nipsu saa Sedrikin takaisin.
Nimi Sedrik on Suomessa todella harvinainen. 1900-luvun alussa nimen sai muutama henkilö, minkä jälkeen tilastot näyttävät nollaa 2010-luvulle asti. Kuitenkin viime vuosikymmenen aikana nimen sai kuusi poikaa.
Tiuhti, Viuhti
Tiuhti ja Viuhti ovat kenties mieleenpainuvimpia Muumi-tarinoiden vierailevia tähtiä. Kuuluisa kaksikko on suuressa roolissa teoksessa Taikurin hattu (1948).
Romaanissa Tiuhti ja Viuhti piilottelevat matkalaukussaan Mörön havittelemaa Kuningasrubiinia, jota myös Taikuri on etsinyt satoja vuosia. Lopulta Taikuri saa rubiinin sovittuaan Tiuhtin ja Viuhtin kanssa, että hän taikoo kaksikolle Kuningatarrubiinin vastineeksi.
2000-luvun aikana nimen Tiuhti on saanut Suomessa yli 10 henkilöä, mutta Viuhti-nimen on saanut vain muutama.
Tuhto
Homssujen heimoon kuuluva Tuhto on kertojana teoksessa Muumilaakson marraskuu (1970), joka on viimeinen Muumi-romaaneista. Muumiperhe ei esiinny teoksessa ollenkaan, vaan keskeisissä rooleissa loistavat muut hahmot, jotka Tuhdon tapaan asustavat Muumitalossa muumien ollessa poissa.
Tuhto-nimi tekee tilastoissa hiuksenhienoa nousua. Ennen 1980-lukua nimellä ei ollut tosielämässä kantajia lainkaan, mutta 2010-luvulla nimen sai seitsemän poikaa.
Tuutikki
Talvea rakastava Tuutikki, tai oikeastaan Tuu-tikki, tekee ensiesiintymisensä romaanissa Taikatalvi (1957). Kerrotaan, että tämän elämänmyönteisen hahmon esikuvana olisi ollut Tove Janssonin kumppani, taidegraafikko Tuulikki Pietilä.
Janssonin keksimistä nimistä Tuutikki lienee suosituin. Ensimmäiset Tuutikit ilmaantuvat tilastoihin jo 1960–1970-lukujen aikana. Tällä vuosituhannella nimen on saanut yhteensä yli 50 henkilöä, joista valtaosa on naisia.
Artikkelin lähteinä on käytetty tekstissä mainittuja muumiteoksia, Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelua, Kotimaisten kielten keskusta sekä Marianne Kiskolan tietokirjaa Tunnetko nimesi? Kiehtova matka nimien maailmaan (2022, Kirjapaja).
Kommentit (1)
Nimi Jenni puuttuu listalta. Nykyään Mimmi täti.