Nirsoileeko lapsesi ruuan kanssa? Ehkä hän onkin aistiyliherkkä

Aistiyliherkkyys kuormittaa niin vanhempaa kuin lasta. Oireiluna voi olla väsymystä, pahoinvointia tai päänsärkyä.

Teksti Inka Ikonen
Kuvat iStock
aistiyliherkkyys
Nirsoileva lapsi ei välttämättä ole vain ennakkoluuloinen.

Aistiyliherkkyys on sitä, että reagoi tavallista voimakkaammin, nopeammin tai pidempään erilaisiin aistimuksiin. Herkkyyttä voi ilmetä vain yhden tai useamman aistin kanssa. Se voi olla esimerkiksi tuntoherkkyyttä, jolloin vaatteet ja jopa pesulaput voivat ärsyttää ja tuntua epämukavilta.

– Toinen aistiyliherkkä voi olla taas hyvin valikoiva syöjä. Tietyt maut, lämpötila ja ruoan rakenne tuntuvat epämiellyttäviltä suussa, Mehiläisen psykologi Martina Salvén

Joitakin kuormittavat melu, valo tai tuoksut. Aistiylikuorma voi esimerkiksi väsyttää, aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä ja huimausta.

Rutiinit ja kuormituksen jaksottaminen auttavat

Salvénin mukaan useimmiten ihmiset tunnistavat, onko heillä aistiyliherkkyyttä ja osaavat muokata arkeaan vähemmän kuormittavaksi.

– Aistiyliherkkyys kuormittaa paljon aivoja. Rutiinit ja kuormituksen jaksottaminen voivat auttaa. Jos on esimerkiksi herkkä valolle, kannattaa nauttia aamupala rauhallisessa kynttilänvalossa, tai ei napsauta kaikkia valoja heti päälle tullessaan töihin, Salvén neuvoo.

Äänille herkkä voi laittaa soimaan hiljaista, pehmeää taustamusiikkia, esimerkiksi klassista.

– Osa ääniyliherkistä kaipaa hiljaisuutta ympärilleen, kun taas toiset kuormittavat yhtäkkisistä kovista äänistä. Tässä tapauksessa äänimatto taustalla voi auttaa, Salvén vinkkaa.

Lapsillahan sitä yhtäkkistä kovaa ääntä riittää, niin itkua kuin riemua. Ääniyliherkkä vanhempi pyrkii yleensä puhumaan itse rauhallisella äänellä ja pitämään äänitason matalalla. Lapset adaptoituvat aika nopeasti ja oppivat kodin äänenkäyttöön.

Kun aistiyliherkkyys ilmenee lapsella

Aistiyliherkkyys voi periytyä. Hyvä asia on se, että itsekin herkät vanhemmat yleensä tunnistavat lapsen tarpeet ja ymmärtävät, miksi lapsi reagoi kuten reagoi.

– Mieti, kuinka kuormittava maailma on pienelle vauvalle – kaikkihan on uutta! Siksi he nukkuvatkin niin paljon, Salvén sanoo.

– Aistiyliherkälle vauvalle uusi potkupuku, uusi ruoka tai liian voimakkaan tuoksuinen rasva aiheuttaa vielä voimakkaampaa kuormitusta ja hän kenkkuilee sen takia.

Jos lapsi ei suostu syömään hänelle tarjottua ruokaa, se ei välttämättä ole nirsoilua. Kyseessä voi olla aistiyliherkkyys, ja lapsi on selektiivinen eli valikoiva syöjä.

– Tällaisesta käytöksestä ei kannata hermostua, vaan ennemmin suhtautua uteliaasti ja yrittää selvittää, onko käytöksen taustalla herkkyyksiä.

Varttuessaan aistiyliherkkä lapsi reagoi herkästi päiväkodissa tai koulussa. Päivähoidon ja koulun kanssa voi yhdessä miettiä, kuinka välttää liiallista kuormitusta. Joissakin kouluissa ääniyliherkkä lapsi voi käyttää kuulosuojaimia tai kuunnella taustamusiikkia.

Vaikka yliherkkyydet ovat melko pysyviä, niiden kanssa voi oppia elämään. Jotkut aistiyliherkkyydet voivat muuttua tai lieventyä iän myötä. Harjoittelun myötä esimerkiksi makuaisti voi lähteä muuttumaan ja herkkyys jossain määrin vähetä.

Tehokkain tapa on välttää kuormittavia tilanteita tai ennakoida ja valmistautua niihin. On myös tärkeää antaa itselleen riittävästi palautumisaikaa kuormituksen jälkeen.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä