”Upeasti piirretty!” Voiko lasta kehua liikaa? Entä kannattaako kehu silloinkin, kun aihetta ei ole?
Hyvän huomaaminen kannattaa aina, mutta katteettomassa ylistämisessä on sudenkuoppansa. Monipuoliset, konkreettiset kehut vahvistavat lapsen itsetuntoa ja taitoja.
Kuvittele tilanne: Lapsi kiikuttaa piirustuksensa sinulle näytille. Kuvassa on kömpelö ihmishahmo, ei erityisen hieno edes viisivuotiaan piirtämäksi.
Kehut teosta siitä huolimatta vuolaasti: ”Onpa upea!” Lapsi vilkaisee sinua kulmiensa alta ja tokaisee: ”Eikä ole! Se meni ihan pieleen.”
Vaikka positiivinen palaute ja hyvän huomaaminen on tärkeää, katteeton ylistäminen ei ole paras tapa kehua lasta, sanoo Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Johanna Sassali.
– Lapset ovat hyviä huomaamaan, onko kehu aito. Silti vaatimattomampaakaan piirustusta ei pidä teilata. Ylistämisen sijaan voi kehaista vaikka teoksen värejä tai lapsen keskittymistä piirtämiseen. Lapselta voi myös kysyä, mihin hän on itse tekemisessään tyytyväinen, Sassali tuumaa.
Huomaa hyvä arjen pienissä asioissa
Lapsen on tärkeä tietää, mistä häntä kehutaan. Katteeton suitsutus jää usein sisältä ontoksi, eikä se toisaalta kannusta lasta yrittämään.
Sen sijaan kannattaa keskittyä antamaan lapselle hyvää palautetta tavallisista arjen asioista. Lasta voi esimerkiksi kiittää siitä, että hän vie lautasen tiskipöydälle ruokailun jälkeen.
Sassali kannustaa vanhempia monipuoliseen hyvän huomaamiseen pitkin päivää.
– Mielemme on herkistynyt negatiiviselle palautteelle, eli muistamme sen paljon paremmin kuin kehut. Siksi hyvää ei voi huomata lapsessa liikaa, Sassali totea.
Pelkistä suorituksista lasta ei kannata kehua – joskin niistäkin saa antaa hyvää palautetta. Tärkeää on kuitenkin huomioida jo yrittäminen, vaikka lopputulos ei olisikaan paras mahdollinen.
– Lasta kannattaa kehua yrittämisestä, sinnikkyydestä ja luovuudesta. Voi vaikka sanoa, että hienosti lähdit ideoimaan tätä asiaa, Sassali sanoo.
Mielemme on herkistynyt negatiiviselle palautteelle, eli muistamme sen paljon paremmin kuin kehut.
Kehu ja hyvän huomaaminen tukee lapsen kehitystä
Positiivinen palaute, hyvän huomaaminen lapsessa ja kodin myönteinen ilmapiiri ovat ensiarvoisen tärkeitä seikkoja lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Ne myös ruokkivat toisiaan: hyvän huomaaminen tekee kodin ilmapiiristä myönteisemmän, ja myönteinen ilmapiiri kannustaa kehumaan.
Hyvän huomaaminen usein myös vähentää ei-toivottua käyttäytymistä ja ohjaa lasta toimimaan oikein.
Jos lapsi esimerkiksi kohtelee empaattisesti ystäväänsä, tämä kannattaa huomata. Kun lapsi saa kehuja tunnetaidoistaan, taidot vahvistuvat. Sama logiikka pätee muuhunkin kehumiseen.
– Jos lapsi saa palautetta siitä, että hänen seurassaan on kiva olla, se kertoo hänelle, että hän on kokonaisvaltaisesti hyvä tyyppi. Jos hänelle sanotaan, että hän on jaksanut hienosti keskittyä palapeliin, kehu tukee lapsen pitkäjänteisyyttä. Positiivinen palaute tukee aina juuri sitä osa-aluetta, josta sitä saa, kertoo Sassali.
Kehu siis kannattaa ja lasta kannattaakin kehua monipuolisesti ja eri näkökulmista. Kehuessaan on hyvä muistaa läsnäolon ja pysähtymisen merkitys.
– Kehut voivat välillä olla myös kokonaan sanatonta viestintää; lapsen tasolle menemistä, silmiin katsomista, koskettamista ja hymyilyä. Jos lapsen kanssa on haasteita, hyvän huomaaminen voi toimia siltana lapsen ja vanhemman välillä, Sassali sanoo.
Lue myös: Sano nämä 10 asiaa lapsellesi joka päivä
Kokeile epäsuoraa kehumista ja kimppakehuja
Joskus kehuminen voi kuitenkin tuntua vaikealta. Jos lapsi on haastavassa iässä ja vanhempi väsynyt ja stressaantunut, voi tuntua, ettei kehuttavaa juuri ole.
Hyvän huomaaminen ja sen sanallistaminen voi tuntua epäluontevalta myös, jos vanhempi ei ole itse lapsena saanut kehuja.
– Se on todella inhimillistä. Tällöin hyvän huomaamista kannattaa lähteä harjoittelemaan pienin askelin ja muistaa, ettei aiheiden tarvitse olla suuria. Omasta jaksamisestaan kannattaa myös aina huolehtia, sillä se heijastuu vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen, Sassali muistuttaa.
Vaikka positiivinen palaute lämmittää kaikkien mieltä, toisille suorien kehujen vastaanottaminen on vaikeaa ja aiheuttaa nolostumista. Näin voi käydä lapsellekin. Tällöin lasta voi kehua epäsuorasti ystävälle tai toiselle vanhemmalle silloin, kun lapsi on kuuloetäisyydellä.
– Myös sisaruksille osoitetut kimppakehut ovat hyvä keino. Silloin lapset pääsevät nauttimaan yhdessä hyvän huomaamisesta ilman, että kaikki huomio keskittyy yhteen lapseen, Sassali vinkkaa.
Mitä jos kehunkin väärin?
Vaikka monipuolinen kehuminen ja hyvän huomaaminen kannattaa aina, tietyllä alueella kannattaa olla varovainen kehuessaankin. Liika huomion kiinnittäminen ulkonäköön ja erityisesti kehon ominaisuuksiin voi olla vahingollista.
Nätisti laitettuja hiuksia saa toki kehaista tai vaikkapa lapsen tekemää vaatevalintaa. Sassalin mukaan positiivinen kehonkuva lähtee vuorovaikutuksesta ja itsensä arvokkaaksi kokemisesta.
– En suosittele kehumaan kehon ominaisuuksista sanomalla vaikkapa, että oletpa sinä ihanan hoikka. Jos kehon ominaisuuksiin kiinnittää liikaa huomiota, lapselle voi muodostua uskomuksia siitä, että hänen pitäisi olla aina tietynlainen, Sassali pohtii.
Vaikka toiset tavat kehua lasta ovat suositellumpia kuin toiset, kehuminen kannattaa aina. Ei siis kannata jättää kehumatta siinä pelossa, että kehuukin väärin.
– Jos hyvän huomaamiselle asetetaan liian tarkat kriteerit, uskaltavatko vanhemmat pian enää kehua ollenkaan? Haluaisin vapauttaa vanhemmat luovuuteen ja huomaamaan, että kehumista voi olla tosi monenlaista. Hyvä kannattaa aina mieluummin yrittää huomata kuin olla huomaamatta.
Anna.fi: Miksi kumppani ei koskaan kehu? Syy voi löytyä lapsuudesta
Jaa oma kokemuksesi