Alle kaksi vuotta ensitapaamisestaan Jesse ja Marianne saivat kolmoset – kolmosarki on ollut helpompaa kuin he uskalsivat odottaa
Kolmoset Nuutti, Pihla ja Hertta ovat keskenään täysin erilaisia persoonia.
Sanotaan, että rakkaus ei tule hakemaan kotiovelta. Mutta jos rakkaus on nimeltään Jesse Paajanen ja oven takana asustaa Marianne Nukarinen, epätodennäköisyydetkin voivat käydä toteen.
Jesse ja Marianne eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Tarkkasilmäiset yhteiset tuttavat olivat kuitenkin älynneet, että kaksikko sopisi hyvin yhteen. Tuttunsa rohkaisemana Jesse päätyi laittamaan Mariannelle viestin.
Marianne oli ollut sinkkuna vajaan vuoden. Vaikka hän oli juuri ehtinyt tottumaan yksineloon, Jessen ystävällinen yhteydenotto teki häneen vaikutuksen.
Se on Jesse tässä terve! Olen kuullut sinusta paljon hyvää, joten mielenkiintoni sinua kohtaan heräsi, viesti alkoi. Lopussa oli treffikutsu.
Kun Marianne vastasi myöntävästi kutsuun mutta huomautti, ettei tunne Jesseä lainkaan, Jesse listasi faktoja itsestään ja kiinnostuksen kohteistaan.
Kaksikko sopi, että Jesse hakisi Mariannen treffeille tämän kotoa seuraavana päivänä. Siitä päivästä on kaksi ja puoli vuotta, mutta kuten Marianne asian ilmaisee:
– Tuntuu kuin olisimme aina olleet yhdessä.
Jessen ja Mariannen muutamaan yhteiseen vuoteen onkin mahtunut paljon elämää. Harva pariskunta ehtii samassa ajassa matkustelemaan, ostamaan omakotitalon ja saamaan kolme lasta.
Kolme on hyvä
Jesse varttui kolmelapsisen perheen keskimmäisenä. Lapsuuden juhannuksia vietettiin kera ystäväperheen, johon niin ikään kuului kolme poikaa.
– Niistä ajoista asti minulle on iskostunut päähän, että viisihenkinen perhe olisi hyvä.
Marianne jakoi toiveen kolmesta lapsesta, vaikka hän itse on perheensä ainoa lapsi. Lisäksi hän oli salaa haaveillut esikoispojasta.
– Minusta olisi ollut lapsena niin siistiä, jos minulla olisi ollut isoveli.
Reilun vuoden seurustelun jälkeen Jesse ja Marianne sopivat, että he voisivat alkaa yrittää lasta. Molemmat olivat yli kolmekymppisiä.
– Ehkä sitä ajatteli, että nyt on rallateltu riittämiin. Seuraavan kerran sitten viidenkympin villityksessä, Jesse naurahtaa.
Marianne tosin epäili, että hänen raskaaksi tulossaan voisi kestää jonkin aikaa. Hänen omat vanhempansa olivat kyllä saaneet Mariannen, mutta eivät hänelle sisaruksia toiveista huolimatta.
Pelko osoittautui turhaksi, sillä raskaustestiin piirtyi kaksi viivaa jo muutaman kuukauden kuluttua. Ilahduttava käänne ei kuitenkaan ollut ainoa laatuaan.
Kuva: Klaara Keskevaari
Lottovoittoakin arvokkaampaa
Ultraäänitutkimuksessa lääkäri sanoi, että nyt varmaan kannattaisi laittaa lotto vetämään. Monitoriin ilmestynyt näky oli niin harvinainen.
Suomessa syntyy kolmoset vuosittain vain noin 5–10 perheeseen. Mariannelle ja Jesselle passasi hyvin tulla osaksi tätä harvalukuista joukkoa: olihan heidän lapsilukutoiveensa alun alkaen kolme.
Mariannen haave myös esikoispojasta toteutui, koska pienokaisista ensimmäisenä syntyi Nuutti. Kahden minuutin kuluttua syntyi Pihla ja siitä yhden minuutin kuluttua vielä Hertta.
Pienokaiset saapuivat maailmaan sektiolla raskausviikolla 30, jolloin elettiin syyskuuta 2022. Kuten kolmosraskauksissa yleensä, lapset syntyivät siis ennenaikaisesti ja joutuivat jäämään toviksi sairaalahoitoon.
Nuutti kotiutui kolmikosta ensimmäisenä marraskuun loppupuolella. Tuoreet vanhemmat pohtivat, onko Nuutti helppohoitoinen lapsi vai johtuuko helppouden kokemus vain sen tiedostamisesta, että kohta vauvoja olisi hoidettavana vielä kaksi lisää.
Nuutti on edelleen rauhallinen ja hyväntuulinen vauva. Vaikka syli kelpaa Nuutille hyvin, viihtyy hän myös yksin. Hän on lisäksi kärsivällinen ja odottaa kiltisti vuoroaan kaikissa askareissa.
– Nuutti vaatii todella vähän viihdyttämistä. Jos vaihdan vaippaa jommallekummalle tytölle, pidän Nuutin näköetäisyydellä sitterissä tai syöttötuolissa ja sanon, odota siinä, äiti tulee kohta takaisin. Sitten hän odottaa! Se on ihan käsittämätöntä, Marianne ihastelee.
Aivan pienenä Nuutti ei mielellään katsonut ihmisiä silmiin, mutta nyt hän katselee kasvoja uteliaana ja puhkeaa hymyyn tuon tuostakin. Monet tutut sanovat, että poika on ihan Jessen näköinen.
Unenlahjat auttavat jaksamaan
Kolmosista toisena syntyi Pihla, jota vanhemmat pitivät alkuun temperamenttisena. Pihla on kuitenkin kasvaessaan muuttunut hyväntuulisemmaksi, minkä syyksi Marianne epäilee keskosvauvoille tyypillisten vatsavaivojen helpottumista.
Pihla pääsi kotiutumaan noin viikkoa myöhemmin kuin Nuutti. Nyt vanhemmat kuvailevat Pihlaa hymyileväiseksi ja suloiseksi vauvaksi. Toisaalta Pihlasta lähtee yhä kaikista kovin ääni, jos hän on johonkin tyytymätön.
Nuutin ja Hertan suosikkilelu on kettuhelistin, mutta Pihla ei piittaa kyseisestä kapistuksesta. Hän vaatii leluiltaan jonkinlaista teknistä jujua, jota voi jäädä tutkimaan.
– Siinä mielessä hän on kuin insinööri-isänsä, Marianne sanoo.
Tutkijaluonteen lisäksi Pihla osoittaa liikunnallista menevyyttä, sillä lattialla oleillessaan tai vaipanvaihdossa hän pyrkii aktiivisesti liikkeelle.
Pihla oppi kääntymään selältä vatsalleen myöhemmin kuin sisaruksensa. Muuten meno on ollut niin kovaa, että vanhemmat epäilevät Pihlan juoksevan vielä jonain päivänä nopeinta vauhtia koko kolmikosta.
Kolmosista pienikokoisin, Hertta, on puolestaan tunteellinen ja aidosti temperamenttinen tapaus. Marianne kertoo, että Hertta kiihtyy nollasta sataan, vain sekunnissa naurusta itkuun.
– Räkänaurusta itkuun, Jesse täsmentää.
Hertta kotiutui sairaalasta joulukuun puolenvälin tienoilla, viimeisenä kolmikosta. Hän on vauvoista se, joka kaipaa eniten vanhempien syliä ja viihdytystä. Hän ei siedä hyssyttelyä, vaan kaipaa toimintaa.
Leluista paras on kettuhelistin ja lempipuuhaa on sirkustemppuilu Jessen kanssa. Liikunnallisesti Hertta onkin taitava.
– Kun kaksi muuta ovat menneet nukkumaan, Hertta tuumaa, että nytpä alkoi minun laatuaikani vanhempien kanssa enkä varmasti rauhoitu unille, Marianne naurahtaa.
Vakavasti puhuen Jesse ja Marianne tiedostavat onnellisen asemansa siinä, että lapset ovat nukkuneet lähes täysiä öitä ensimetreiltä alkaen. Vanhemmat ylipäätään kokevat, että arki on helpompaa kuin he osasivat odottaa.
Lue myös: Saima, Silvia ja Seela ovat identtiset kolmoset ja kolme täysin eri persoonaa
Kolmosten kanssa toki välillä tuntuu, ettei käsiä ole tarpeeksi. Jesse ja Marianne kuitenkin uskovat, että lasten hyvät unenlahjat ja toisaalta vanhempien rento elämänote ovat sujuvoittaneet arkea merkittävästi.
Tällä hetkellä Jesse käy töissä ja Marianne on vanhempainvapaalla.
Kaupungin kotipalvelu käy kolme kertaa viikossa kolmen tunnin ajan kerrallaan, jotta vanhemmat saavat välillä taukoa lastenhoidosta. Lisäksi Jessellä ja Mariannella on laaja tukiverkosto, joka auttaa.
Vanhempien oma sosiaalinen elämä ei onneksi ole kärsinyt, sillä perheen kodista on kehkeytynyt kokoontumispaikka myös lukuisille ystäville. Vierailujen aikana voidaan puhua muustakin kuin vauvoista ja vauvanhoidosta.
Rennosti kohti tulevaa
Kaikesta tuesta ja avusta huolimatta monikkoarjessa riittää sen verran kiirettä, että on elettävä tässä ja nyt. Se sopii hyvin pariskunnalle, jota on yhdistänyt alusta asti positiivinen elämänasenne.
Kolmoset syntyivät syyskuussa 2022, mutta korjatulta iältään eli kehitystasoaan vastaavalta iältään he ovat noin viisikuisia. Tulevaisuuden toiveeksi Jesse mainitsee, että kunhan pysyttäisiin terveenä, kaikki on hyvin.
Pihla on vasemmalla, Nuutti keskellä ja Hertta oikealla.
Marianne sanoo, että hän ei enää haaveile mistään suuresta. Lähinnä hän odottelee, milloin lasten kanssa voitaisiin lähteä metsäretkelle tai kesälomareissuun.
– No, lottovoitto olisi tietenkin kiva, mutta mehän olemme jo eräänlaisen lottovoiton saaneet.
– Wäwwäwää, päiväuniltaan herännyt Nuutti vahvistaa. Sitten hän hymyilee leveästi.
Mariannen ja Jessen perheen kuulumisia voi seurata Instagramissa tililtä @marinellaa.
Jaa oma kokemuksesi