Varmat päivät ehkäisykeinona – gynekologi kertoo, miten luonnonmenetelmään tulisi suhtautua
”Varmat päivät” eivät ole niin varmoja kuin miltä kuulostavat, toteaa asiantuntija.
Varmat päivät ja muut luonnonmenetelmät ehkäisyyn nousevat aika ajoin keskusteluun. Olisiko niistä varteenotettavaa haastajaa esimerkiksi hormonaaliselle ehkäisylle?
Niin kutsutut varmat päivät perustuvat oman kehon tarkkaan tuntemukseen ja seksin oikeaan ajoittamiseen. Gynekologi Päivi Joki-Korpelan mukaan menetelmää ei voi kuitenkaan kutsua luotettavaksi.
– Menetelmä perustuu siihen, että suojaamatonta seksiä harrastetaan kuukautiskierron vain niin sanottuina hedelmättöminä päivinä, hän toteaa.
Ainoastaan kuukautiskiertoa seuraamalla ei voi kuitenkaan luotettavasti selvittää, milloin raskausmahdollisuus on olematon.
Varmojen päivien ajankohta voi vaihdella kierrosta toiseen
Luonnonmenetelmien käyttö ehkäisyssä perustuu ovulaation ajankohdan tunnistamiseen.
Säännöllisessä kuukautiskierrossa, joka kestää 26–29 päivää, ovulaatio tapahtuu keskimäärin kierron 12.–15. päivä. Kierto alkaa aina kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä, ja tällöin mahdollisuus raskaaksi tuloon on pienin.
Raskauden mahdollisuus kasvaa aina ovulaatioon saakka, ja ovulaation jälkeisestä päivästä lähtien raskaaksi tulemisen mahdollisuus jälleen laskee.
– Ongelma on se, että vaikka kuukautiskierto olisi pääsääntöisesti säännöllinen, lähes kaikilla naisilla on silloin tällöin normaalia pidempiä tai lyhyempiä kiertoja. Tällöin ovulaatio saattaa tapahtua jo kierron 8. päivä tai vasta kierron 20. päivä, Joki-Korpela toteaa.
Varmat päivät eivät siis ajoitu joka kuukausi samaan ajankohtaan.
Kun ovulaatio tapahtuu, on munasolu hedelmöittymiskykyinen noin vuorokauden ajan. Raskaus voi kuitenkin alkaa myös varsinaisten ovulaatiopäivien ulkopuolella, sillä siittiöt voivat elää naisen elimistössä useita päiviä, jopa viikon.
– Joten vaikka suojaamattomia yhdyntöjä olisi vuotojen, eli ns. varmojen päivien, aikana, voivat nämä samat siittiöt olla vielä eläviä naisen elimistössä ovulaatioaikaan.
Kuukautiskiertoa kannattaakin gynekologin mukaan seurata ehkäisyn sijaan pikemminkin silloin, kun parilla on raskaustoive.
–Raskautta toivovalle on positiivista, että siittiöt elävät pitkään. Jos kierto on säännöllinen, raskautta yrittäessä riittää, kun kierron puolivälissä on yhdyntöjä parin päivän välein, eikä ovulaation hetkeä tarvitse siis seurata kellojen tai testien avulla, hän toteaa.
Varmat päivät – voiko ovulaatiota ennakoida muuten?
Oman kuukautiskierron seuraamiseen on tarjolla erilaisia apuvälineitä, kuten sovelluksia. Näiden apuvälineiden ehkäisyteho perustuu siihen, että ne lupaavat ennustaa, mihin kohtaan kiertoa varmat päivät ajoittuvat. Huolellinenkaan seuranta ei kuitenkaan poista niitä vaikutuksia, joita kierron luonnollinen vaihtelu voi aiheuttaa.
Ovulaation merkkien tunnistamiseksi oma keho on tunnettava hyvin. Esimerkiksi kohdunkaulan liman erittymisen lisääntyminen kertoo ovulaation lähestymisestä.
Naisen kehon lämpö kohoaa hiukan ovulaation jälkeen, ja osa luomuehkäisysovelluksista perustuukin aamulämmön toistuvaan mittaamiseen. Lämpötilavaihteluiden datan perusteella ne pyrkivät tunnistamaan, milloin nainen voi tulla raskaaksi ja milloin ei.
Ehkäisykeinona lämmön seuraaminen ei kuitenkaan toimi, sillä kun kohonnut ruumiinlämpö huomataan, hedelmällisin ajankohta on siinä vaiheessa juuri ohitettu – ja jos suojaamattomia yhdyntöjä on ollut noin viikon sisällä, on raskauden mahdollisuus jo olemassa.
– Lämmön mittausta voidaan käyttää kierron kartoittamiseen, mutta ehkäisymenetelmänä se on huono, Joki-Korpela toteaa.
Kaiken kaikkiaan Joki-Korpelan mielestä varmojen päivien varaan laskeminen ei kannata, jos raskauden ehkäisy on itselle tärkeää.
– ”Varmat päivät” ovat epävarma keino raskaudenehkäisyyn. Jos käyttää tätä menetelmää ainoana ehkäisymenetelmänä, kannattaa olla varautunut myös raskauden mahdollisuuteen.
Lue myös: Voiko hormoniton ehkäisy olla tehokas? Ehkäisylääkäri suosisi erityisesti yhtä tiettyä tapaa
Jaa oma kokemuksesi