Ensimmäisen lapsen lapsilisän määrä on pienin. Historiallisesti esikoisesta sai eniten verohelpotusta.

Työ ja raha 05.03.2021

Miksi lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta vähemmän kuin toisesta?

Kun lapsilisä toisesta lapsesta kilahtaa tilille, moni vanhempi hämmentyy: toisen lapsen lapsilisä kun on enemmän kuin ensimmäisestä lapsesta maksettava. Miksi – vastaus on kaukana historiassa.

Teksti

Maija Kajanto

Kuvat

iStock

Vaunut, turvakaukalo, vauvanvaatteet, pinnasänky. Lista esikoisen varusteista on pitkä. Jos toinen lapsi syntyy pienellä ikäerolla, suuri osa tavarasta on hankittu eikä sisarus tuo samanlaista rahanmenoa. Silti lapsilisän määrä on ensimmäisestä lapsesta pienempi kuin toisesta.

Tällä haavaa lapsilisän määrä on ensimmäisestä lapsesta noin 95 euroa. Toisesta lapsesta maksetaan lapsilisää noin 105 euroa ja kolmannesta noin 134 euroa.

Taustalta paljastuu yllättäen palanen suomalaisen verotusjärjestelmän historiaa.

– Lapsilisäjärjestelmä luotiin vuonna 1948 lapsilisälailla. Lain perusteella alettiin valtion varoista maksaa rahallista tukea lapsen elatusta varten. Tuolloin lapsilisää maksettiin saman suuruisena jokaisesta lapsesta aina lapsen 16 ikävuoteen saakka, taustoittaa sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Annika Juurikko.

Lapsilisäuudistuksessa 1962 lapsilisä porrastettiin nousevasti lasten järjestysluvun mukaan.

– Porrastuksen tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että kun valtion tuloverotuksessa lapsen huoltajaa verotettiin lievimmän veroluokan mukaan, sai huoltaja ensimmäisestä lapsestaan tuntuvasti suuremman veronalennuksen kuin sitä seuraavista lapsista. Lisätuen tarve nähtiin siten suurempana monilapsisten perheiden kohdalla, Juurikko valottaa.

Lue kolumni: Lapsilisä loppuu juuri pahimpaan aikaan, ja sen muutkin älyttömyydet voisi korjata – Kotiliesi.fi

Taloudellisen vajeen paikkausta

Annika Juurikko muistuttaa, että useampi työryhmä on vuosikymmenten kuluessa pohtinut lapsilisäjärjestelmän uudistamista. Ehdotuksia on tehty myös ensimmäisen lapsen lapsilisän määrän korottamisesta.

– On tuotu esiin, että ensimmäinen lapsi on ”kallein”. On todettu, että suuremmassa kotitaloudessa voidaan jossain suhteessa toimia taloudellisemmin kuin pienessä, jolloin menot eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa kuin perheen koko. Toisaalta porrasteisesti nousevaa lapsilisää on perusteltu sillä, että perheeseen syntyvä taloudellinen vaje on sitä suurempi, mitä useampia lapsia perheessä on.

Lapsilisä ei ole kiveen hakattu etuus. Sen muodosta ja suuruudesta on käyty historiassa ja käydään edelleen jatkuvasti keskustelua.

– Kuluvalla hallituskaudella yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisien tasoa on korotettu. Nykyään on myös yhä tavallisempaa, että lapsi asuu vuorotellen äitinsä ja isänsä luona. Tämä on syytä huomioida tulevaisuudessa myös lapsiperheiden etuuksia kehittäessä, Annika Juurikko kertoo.

Äiti ja melukylän lapset: ”Olisihan se mahtavaa laittaa lapsilisät säästöön, mutta…”